Yksintyöskentely palvelualoilla

Palvelualoilla työskennellään yksin monilla työpaikoilla. Yksintyöskentelyksi lasketaan myös, kun työntekijä ei ole yhteydessä työpaikan muihin työntekijöihin. Työpaikalla olevat muut henkilöt, kuten kaupan asiakkaat tai sairaalan potilaat, eivät korvaa muita työntekijöitä.

Yksin tehtävä työ ei itsessään ole haitallista mutta siitä voi aiheutua erilaisia haittoja tai vaaroja. Yksintyöskentely kuormittaa psykososiaalisesti, ja myös tapaturman vaara tai väkivallan uhka voivat korostua. Lisäksi yksintyöskentelyyn liittyy olennaisesti taukojen pitämisen haasteet.

Psykososiaalinen kuormitus yksin työskennellessä

Kun ihminen työskentelee yksin, psykososiaalinen kuormitus voi kasvaa. Se voi ilmetä esimerkiksi pelkona väkivallan uhkaa kohtaan. Jos työpaikalla on sattunut häiriöitä tai niitä on sattunut lähistöllä, työntekijät tuntevat olonsa helposti turvattomaksi työpaikalla.

Kokematon työntekijä voi myös pelätä virheitä, kun ei ole työtovereilta, joilta varmistaa miten työtehtäviä tulisi tehdä.

Työnantajan on arvioitava yksintyöskentelyn aiheuttamaa kuormitusta työntekijöille yksilökohtaisesti. Kuormitus voi olla voimakastakin esimerkiksi hiljattain sattuneen väkivaltatilanteen vuoksi.  

Tapaturmavaara yksin työskennellessä

Yksintyöskentelyyn voi liittyä vaaraa tai haittaa esimerkiksi siksi, että työssä käytetään vaarallisia koneita tai vaarallista työmenetelmää sellaisissa olosuhteissa, joissa vakavan tapaturman todennäköisyys on tavanomaista suurempi. Yksintyöskentelyn vuoksi mahdollisuus pikaiseen avun saantiin on tällöin rajoitettu.

Väkivallan uhka yksin työskennellessä

Tietyissä töissä yksintyöskentelyn katsotaan lisäävän väkivallan uhkaa. Erityisesti uhka korostuu, kun työtä tehdään

• ilta- tai yöaikaan
• tiloissa, joihin on avoin pääsy
• asiakkaan kotona
• alueilla, joilla väkivalta- ja rikostilastot ovat korkeat
• asiakkaiden ollessa päihtyneitä
• käsitellessä tai vartioidessa lääkkeitä, rahaa tai arvokasta omaisuutta.

Avun hälyttäminen yksin työskennellessä

Yksin työskennellessä on varmistettava, että työntekijä voi hälyttää tarvittaessa apua. Työnantajan on järjestettävä työntekijälle mahdollisuus hälyttää apua työpisteestään asianmukaisilla laitteilla. Työntekijän henkilökohtainen puhelin ei ole tähän tarkoitukseen riittävä.

Tauot yksin työskennellessä

Joillakin työpaikoilla työehtosopimus mahdollistaa, että tauot voidaan pitää työn ohessa. Työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on todellinen mahdollisuus niin ruoka- kuin kahvitaukojen pitämiseen. Jos asiakasvirta on niin tiheä, että työntekijä ei keskeytyksien vuoksi saa taukoaa pidettyä, on asia ratkaistava muulla tavalla, esimerkiksi sijaisjärjestelyin tai palvelun keskeytyksellä.

Yksintyöskentelyn haittojen ennakointi

Työnantajan on työn suunnittelussa otettava huomioon se, ettei yksintyöskentelystä aiheudu työntekijöille haittaa tai vaaraa. Vaarat on arvioitava säännöllisesti yhteistoiminnassa.

Haittavaikutuksia voidaan lieventää esimerkiksi vähentämällä yksintyöskentelyyn käytettyä aikaa. Turvallinen yksintyöskentely voi edellyttää muutoksia fyysisessä työympäristössä, työjärjestelyissä ja -välineissä. Myös vartioinnin järjestäminen riskialttiimmille tunneille voi helpottaa väkivallan uhan aiheuttamaa kuormitusta.

Työntekijät tulee perehdyttää yksintyöskentelyyn. Työntekijän kuormitusta vähentää se, että hän kokee hallitsevansa turvalliset työtavat sekä toimintaohjeet myös häiriötilanteissa.

Työsuojeluviranomainen voi päätöksellään kieltää yksintyöskentelyn silloin, kun siitä aiheutuu ilmeistä ja välitöntä vaaraa työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Yksintyöskentelyn mahdollisuutta on arvioitava erityisesti, jos työpaikkaan on kohdistunut lyhyen ajan sisällä useita uhkauksia tai ryöstöjä eikä työntekijöiden turvallisuutta voida taata muilla toimilla.

Nuori (alle 18-vuotias) työntekijä ei saa työskennellä yksin, jos työhön liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara.

Hyödyllisiä linkkejä

• Työturvallisuuslaki (738/2002)
• Työsuojeluhallinto – Yksintyöskentely

Lue myös

• Vaarojen tunnistaminen ja riskinarviointi
• Väkivallan uhka – väkivaltatilanteisiin pitää varautua
• Työtapaturmat – mitä pitää tietää?