Työelämä - 09.07.2020 klo 12.00

Työskentelylämpötilat työpaikalla – kesätyöntekijä, ota nämä huomioon

Lämpötilat puhuttavat työpaikalla varsinkin kesäisin alalla kuin alalla. Kuva: GettyImages

Työnantajan vastuu työntekijöiden terveydestä ulottuu myös työpaikan lämpötilaan. Lämpötilan vaikutus viihtyvyyteen ja sairastavuuteen ja sitä myötä työn tuottavuuteen on kiistaton. Siksi työn lämpöolosuhteista ohjeistaminen ja mahdollisten haittojen ennaltaehkäisystä huolehtiminen on myös osa uusien työntekijöiden perehdytystä.

”Kun puhutaan työskentelylämpötiloista, puhutaan samalla myös työsuojelusta. Jos esimies ei oma-aloitteisesti ohjeista lämpötilakysymyksissä, niin ole itse aktiivinen ja kysy ensin esimieheltä ja lisäksi työkavereilta. Myös työpaikan työsuojeluvaltuutettu on olemassa, mikäli tuntuu siltä, että ohjeistus ei ole riittävä”, sanoo PAMin työympäristöasiantuntija Merja Virhersalo.

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että sisälämpötila pysyy alle +28 °C kun ulkoilman lämpötila on yli +25 °C. Vihersalon mukaan työterveyshuolto arvioi työpaikan lämpöolosuhteet ja niiden vaikutuksen terveyteen.
”Jos työpaikalla on pysyviä lämpöolosuhteisiin liittyviä riskejä, niin silloin ne on huomioitu työpaikan vaara- ja riskiarvioinnissa, ja löytyvät työterveyshuollon työpaikkaselvityksestä. Ne kuuluisi ottaa esille myös perehdytyksessä”, Vihersalo kertoo.

Tämän lisäksi työnantajan on laadittava vuosittain työsuojelun toimintasuunnitelma, johon kirjataan toimenpiteet, joilla parannetaan työpaikan lämpöolosuhteita.
Lainsäädäntöä ei ole olemassa kuuma- ja kylmätyölle, ainoastaan suosituksia. Lämpötiloista on esimerkiksi laadittu ohjearvoja työn kuormituksen mukaan. Työterveyslaitoksen mukaan lämpötila-aluetta 21–25 °C pidetään lämpöviihtyvyyssuosituksissa miellyttävänä. Se soveltuu kevyelle istumatyölle kuten kassatyöhön. Tavarahyllytys- ja keräilytöihin suositus on 19–23 °C, kun taas 12–17 °C sopii raskaaseen työhön, esimerkiksi raskaiden taakkojen käsin suoritettaviin nostoihin.

Kuumassa ja helteellä työskentelyn raja on 28 ° C

Tänä kesänä monet palvelualojen työntekijät saattavat kärsiä kuumista olosuhteista. Ilmastoinnin puute tai sen tehottomuus ovat yleistä pienkaupoissa, toimistoissa ja varastoissa. Ravintoloiden ja ruokaloiden keittiöissä kuumuus on taas ympärivuotinen ongelma, kun lämpötila voi nousta yli 40 °C:een. Myös kiinteistötyöntekijät joutuvat koville kovalla helteellä.

”Jos lämpötila nousee, niin silloin kannattaa muistaa tauottaminen, säännöllinen nesteytys ja sääoloihin sopiva pukeutuminen”, Vihersalo antaa yleisvinkkinä.

Mikäli lämpötila työpaikalla teknisistä toimenpiteistä huolimatta kesähelteellä ylittää +28 °C, on työtä ryhdyttävä keventämään lyhentämällä työntekijöiden altistumisaikaa kuumuudelle.

”Rajana on 28 °C, jonka jälkeen on lisättävä taukojen määrää. Lämpötilasta riippuen tauon pituus on joko 10 (alle 33 asteessa) tai 15 minuuttia (yli 33 asteessa) tunnissa. Mikäli lämpötila nousee tästä vielä, ja kyse on ruumiillisesti raskaasta työstä, niin silloin se vaatii erityisiä suojelutoimia, kuten esimerkiksi suojavarustuksen käyttämistä. Työn tauotuksen suositukset ovat samat kaikilla aloilla”, Merja Vihersalo toteaa.

Työnantajan osoittamat lämpötilasta johtuvat tauotukset ovat työsuojelullisia taukoja, jotka eivät ole palkattomia eikä työvuoroa saa yksipuolisesti niiden johdosta myöskään pidentää.

Työskentely korkeissa lämpötiloissa kuormittaa elimistöä. Kovin fyysinen työ on lisäkuormitustekijä.
”Kuumuus, kosteus ja raskas fyysinen työ ovat yhdistelmä, joka vaatii erityistä huomiota”, hän lisää.

Tavallisimpia oireita liian kuumassa työtä tekevälle ovat väsymys, päänsärky ja huonovointisuus. Kuumuus alentaa myös henkistä suorituskykyä ja lisää tapaturma-alttiutta. Kuumatyön haittojen torjunta voidaan hoitaa esimerkiksi työtilojen tai työpisteen jäähdytyksellä tai käyttämällä suojavälineitä.

Työskentely kylmässä mahdollistaa palkanlisän

Tyypillisiä kylmiä työympäristöjä palvelualoilla ovat kylmävarastot ja pakkaamot. Kiinteistöhuollossa ja hiihtokeskuksissa tehdään myös ulkotöitä. Elimistön lämpötila alkaa laskea kylmätyössä, kun lämmöntuotto ei pysty korvaamaan lämmönluovutusta. Kylmähaittoja alkaa esiintyä alle 10 °C:n lämpötiloissa.

”Suojavaatetus on tarpeellista kylmätyössä, ja vaatetuksen pitää olla työnantajan puolelta järjestettyä”, Vihersalo kertoo.

Pysyvään kylmätyöskentelyyn liittyy palkanlisiä joidenkin alojen työehtosopimuksissa. Esimerkiksi kaupan alan työehtosopimuksessa löytyy määräykset kylmä- ja pakkashuonelisistä. Kylmähuonelisä maksetaan työntekijän työskennellessä pääasiallisesti myymälän kylmähuoneessa. Lisä on vähintään 5 prosenttia taulukkopalkasta. Pakkashuoneessa työskennellyiltä tunneilta maksetaan 20 prosentilla korotettu palkka.

Myös veto saattaa häiritä kassatyöntekijän tai torimyyjän arkea. Merja Vihersalo sanoo, että silloin asianmukainen vaatetus on ainoa suojauskeino.

Kun työilman lämpötila on alle 10–12 °C, kevyttä työtä tekevän työntekijän kädet ja jalat alkavat jäähtyä. Kylmätyön haittojen torjunta hoidetaan yleensä altistusajan pienentämisellä, voimakkaiden ilmavirtausten estämisellä tai kerrospukeutumisella.

”Jos on fyysisiä voimakkaita oireita tai huoli riskitekijöistä omassa työssä tai lämpötilat muuten vaan askarruttavat, niin silloin myös työterveyshuolto tai terveysasema ovat näissä asioissa työntekijöiden käytettävissä”, Vihersalo muistuttaa.

Kesätyöntekijä, työskenteletkö työpaikassa jossa lämpötila on yli 28 astetta?

Kuuman haittoja työssä voi vähentää:

  • käyttämällä kevyttä ja väljää vaatetusta
  • juomalla riittävästi ja syömällä monipuolisesti
  • nukkumalla riittävästi, niin silloin elimistö palautuu kuumakuormituksesta.

Uusi alalla?

Oletko tulossa kesätöihin tai juuri aloittanut työskentelyn palvelualoilla? Tutustu sivuiltamme sinulle tärkeisiin tietoihin Uusi alalla -osiosta.

Uutinen päivitetty 9.7.2020. Alkuperäinen uutinen julkaistu 2.7.2018.

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle