Muokattu: 29.11.2017 - 13:56

Avainsanat: Edunvalvonta, Sopimusneuvottelut, Työehdot

Lakko

Lakossa työntekijät lopettavat työnteon, useimmiten painostaakseen työnantajaa. Lakko on laillinen työtaistelutoimenpide. Suomen perustuslaki takaa kansalaisille muun muassa yhdistymis- ja kokoontumisvapauden sekä lakko-oikeuden.

Lakosta päättää ammattiliitto. Yksittäinen työntekijä ei voi yksinään päättää ryhtyä lakkoon. Ammattiliitto maksaa lakossa oleville yleensä lakkoavustuksen. Työantajalla ei ole oikeutta syrjiä lakon jälkeen lakkoon osallistuneita työntekijöitään.

Ammattiliitto voi julistaa laillisen lakon, kun se haluaa vaikuttaa työnantajaliittoon alan työehtosopimuksen solmimiseksi. Lakko voi olla alueellisesti tai ajallisesti rajoitettu tai se voi koskea koko sopimusalaa.

Kun työehtosopimus päättyy, työntekijäliitto (PAM) ja alan työnantajaliitto aloittavat neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta. Työehtosopimuksen päättyessä päättyy myös niin kutsuttu työrauhavelvoite. Se merkitsee, että työtaistelutoimenpiteet, kuten esimerkiksi lakko, ovat sallittuja.

Elleivät osapuolet löydä yhteisymmärrystä neuvotteluissa uudesta sopimuksesta, työntekijäliitto voi antaa lakkovaroituksen. Lakosta on ilmoitettava kahta viikkoa ennen sen toimeenpanoa työnantajaliitolle ja valtakunnansovittelijan toimistoon. Ilmoituksessa ammattiliitto kertoo, miksi lakkoillaan ja mitkä työt, milloin ja missä paikoissa ovat lakon piirissä.Lakon aikana työnantaja ei tietenkään maksa lakossa olijoille palkkaa.

Valtakunnansovittelija aloittaa tällöin sovittelun, jossa hän pyrkii löytämään ratkaisun riitaan.

Myötätuntolakot ja poliittiset lakot ovat laillisia silloinkin, kun alalla on voimassa oleva työehtosopimus. Myötätuntolakossa tuetaan toisen alan työtaistelua. Poliittisella lakolla pyritään puolestaan vaikuttamaan johonkin yhteiskunnalliseen kysymykseen.

Uusimmat

Suosituimmat