Muokattu: 28.11.2017 - 10:01

Avainsanat: Edunvalvonta, Sopimusneuvottelut, Työehtosopimus

Sovittelu

Joskus työehtosopimusneuvotteluissa joudutaan tilanteeseen, jossa sopimusta ei ammattiliiton ja työnantajaliiton välillä saada neuvoteltua. Sovittelussa yritetään löytää tähän tilanteeseen vastaus. Usemmiten sovittelijana toimii valtakunnansovittelija.

Useimmiten sovittelua vaativa tilanne tulee vastaa silloin, kun työntekijäliitto ja työnantajaliitto neuvottelelvat työehtosopimuksesta. Niiden tavoitteet voivat olla kaukana toisistaan, jompikukumpi osapuoli katkaisee neuvottelut tai antaa työtaisteluvaroituksen. Yleensä sovittelukierros alkaa, kun sovittelijalle on tehty ilmoitus työnseisauksesta.

Sovittelijan tehtävä on yrittää löytää kiistaan ratkaisua. Sovittelija kutsuu neuvotteluosapuolet saman pöydän ääreen.

Jos työtaistelusta katsotaan aiheutuvan kohtuutonta haittaa tai se kohdistuu yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, valtakunnansovittelija voi esittää, että työtaistelua lykättään 14 vuorokaudella. Päätöksen tästä tekee työ- ja elinkeinoministeriö.

Sovitteluun osallistuminen on pakollista ja sovittelija määrää tahdin. Sovittelija toimii puheenjohtajana ja ohjaa sitä, millä tavoin ja missä järjestyksessä riitakohdat käsitellään. Sovittelija pyrkii siten johtamaan osapuolet sovintoon lähinnä heidän omien ehdotustensa ja tarjoustensa perusteella.

Sovittelija pyrkii jättämään sovintoesityksen osapuolille ja näiden on hylättävä tai hyväksyttävä se. Toisinaan sovittelija katsoo osapuolten näkemysten olevan niin kaukana toisistaan, ettei hän pysty tekemään sovintoesitystä. Tällöin asiaan palataan yleensä uudestaan esimerkiksi lakon tai työsulun kestettyä jonkin aikaa. Tilanne on sama, jos jompikumpi tai molemmat osapuolet hylkäävät sovintoesityksen.

Uusimmat

Suosituimmat