Muokattu: 05.09.2014 - 14:27

Avainsanat: Edunvalvonta, Sopimusneuvottelut, Työehtosopimus

Sovittelu

Joskus työehtosopimusneuvotteluissa joudutaan tilanteeseen, jossa sopimusta ei ammattiliiton ja työnantajaliiton välillä saada neuvoteltua. Tällainen tilanne tulee esimerkiksi silloin, kun työntekijä- ja työnantajapuolen tavoitteet ovat kaukana toisistaan tai työnantajapuoli on haluton löytämään ratkaisuja oikeudenmukaisiin työehtoihin.

Valtakunnansovittelija avustaa neuvotteluosapuolia löytämään ratkaisuja silloin, kun työehtosopimusneuvottelujen osapuolet eivät keskenään saa aikaan neuvottelutulosta.

Valtakunnansovittelija kutsuu neuvotteluosapuolet saman pöydän ääreen, kun hän katsoo sen asianmukaiseksi tai toinen neuvotteluosapuoli pyytää sovittelua. Yleensä sovittelukierros alkaa, kun sovittelijalle on tehty ilmoitus työnseisauksesta.

Sovitteluun osallistuminen on pakollista ja sovittelija määrää tahdin. Sovittelija toimii puheenjohtajana ja ohjaa sitä, millä tavoin ja missä järjestyksessä riitakohdat käsitellään. Osapuolten on pystyttävä määrittelemään täsmällisesti riitakohdat ja rajoittamaan ne mahdollisimman vähiin. Sovittelija pyrkii sitten johtamaan osapuolet sovintoon lähinnä heidän omien ehdotustensa ja tarjoustensa perusteella.

Jos sovintoa ei sovittelussa synny

Mikäli sovittelijan esityksestäkään sovintoa ei synny ja sovittelu päättyy tuloksettomana, voivat osapuolet jättää sovittelijalle ilmoituksia uusista työtaistelutoimista. Sen jälkeen käynnistyy yleensä uusi sovittelukierros. Sopimuksen syntymisen pitkittyessä mm. palkankorotusten ajankohta voi siirtyä myöhempään ajankohtaan.

Aiheeseen liittyvät