Muokattu: 08.05.2018 - 14:34

Avainsanat: Työsuojelu, Työehtosopimus, Työehdot

Työvaatteet ja työkengät

Yleensä työnantajan on palvelualoilla hankittava vakituisille työntekijöilleen työasu - asiasta on sovittu työehtosopimuksella.

Työkenkiä ei työehtosopimuksissa yleensä kuitenkaan erikseen mainita. Tapaturmariski voi olla peruste sille, että työntekijällä on oltava tietynlaiset työkengät. Tällöin ne katsotaan turvavälineiksi, jotka työnantajan on aina kustannettava samoin kuin muutkin suojavälineet erilaisten altistumisten estämieksi.

Työasut PAMin tesseissä

Työasuista PAMin työehtosopimuksissa on sovittu seuraavasti:

Kaupan työehtosopimus

Myyjät: Työnantaja hankkii vakinaiselle myyjälle käyttökelpoisen työasun.
Varastotyöntekijät: Työnantaja hankkii vakinaiselle varastotyöntekijälle suoja- tai työpuvun ja työkäsineet.
Huolto ja liikenneasemat työntekijät: Työnantaja hankkii huoltoasentajalle, autonpesijälle ja alustasuojaajalle suojavaatteet ja -jalkineet.
Somistajat: Työnantaja hankkii vakinaiselle somistajalle käyttökelpoisen työasun.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus
Työnantaja kustantaa työntekijöilleen työpuvun ja antaa työntekijälle käytettäväksi työvälineet ja – aineet.

Maravan työehtosopimus
Työpuvun pitää olla siisti ja asianmukainen. Työnantaja luovuttaa työntekijän työkäyttöön:
•• lainsäädännön tai viranomaisohjeistuksen edellyttämät työasut
•• työpuvut, mikäli työnantaja esittää erityisiä vaatimuksia esimerkiksi työpuvun väriin, malliin tai yhtenäisyyteen.

Vartioinnin työehtosopimus
Työnantaja hankkii sisäministeriön määräysten mukaisen vartijan asun. Muut tehtävän edellyttämät asusteet tai varusteet kustantaa työnantaja, koiraa lukuun ottamatta.

Työkengät

Kun työkenkien käyttö on tarpeen tapaturmariskin vuoksi, ne katsotaan turvavälineeksi. Työnantajan kuuluu kustantaa turvavälineet kokonaan.
Työnantajalla on oikeus vaatia työntekijältä turvavälineiden käyttöä.

Tapaturmariskin arviointi on työnantajan vastuulla. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta arvioida riskin suuruutta, on siihen käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita, joiden pätevyys on varmistettava. (Työturvallisuuslaki 10§)

Helpoin tarjolla oleva ulkopuolinen asiantuntija on usein työterveyshuolto. Se arvioi työpaikkaselvityksessä joka tapauksessa sitä, onko esimerkiksi turvakenkien käytölle tarvetta.

Työpaikkaselvityksessä voi olla maininta hyvistä ergonomisista jalkineista työhyvinvoinnin edistämiseksi. Yleensä selvityksessä mainitaan selkeästi, onko kyseessä suositus, jonka avulla parannetaan paljon seisaaltaan työskentelevien työssä jaksamista, vai onko kyseessä työnantajaa velvoittava hankinta tapaturmien torjumiseksi.

Yleensä aloilla, joilla on paljon tapaturmia, työnantajat huolehtivat hyvin varusteista, mm. turvakenkien hankinnoista.  Työnantajan saamat sanktiot ovat suuret, jos tapaturmatilanteessa huomataan, että työnantaja on laiminlyönyt velvollisuutensa.
Turvakenkien kuten muidenkin turvavälineiden pitää olla käyttäjälleen sopivat. Niinpä on hyvin epätodennäköistä, että sama turvakenkämalli sopisi kaikille.

Työnantaja voi tietenkin kustantaa työntekijälle työkengät silloinkin, kun ne eivät ole välttämättömiä tapaturmariskin varalta. Silloin työnantaja voi tukea hankintaa vain osalla kenkien koko hinnasta. Työnantaja ei kuitenkaan voi vaatia työntekijää hankkimaan kenkiä ja maksamaan niistä omaa osuuttaan.

Uusimmat

Suosituimmat