Golfkentän konkari opettaa oppipoikaa

Jukka Riikonen, 64, ja Vesa Heikkinen, 54, kurvaavat äänettömällä golfkärryllä viereeni. Nyt ei lähdetä golfaamaan, vaan katsomaan, mitä golfkentänhoitajat tekevät. Miesten työpaikka on Tarinagolf, Itä-Suomen suurin golfkenttä Siilinjärvellä Kuopion kupeessa.

Golfkärryt lipuvat juoksuvauhtia nurmikolla. Riikosen, Heikkisen sekä 17 muun Tarinagolfin kenttätyöntekijän työmaalla on kaksi 18-reikäistä golfkenttää. Hoidettavia hehtaareita kentillä on yhteensä 74.

Kentät alkavat täyttyä pelaajista jo aamuyhdeksältä. Miehet ovat aloittaneet työpäivänsä viideltä, kuten aina alkukesästä. Kun hämärä hiipii kesäaamuihin, siirtyy työn aloitus kello kuuteen. Mitä pitemmälle syksyä kohti mennään, sitä myöhemmin työt alkavat.

Tarinagolf on auki ympäri vuorokauden. Innokkaimmat golffarit kantelevat bägejään nurmella jo, kun kaksikko tulee töihin.

– Hyvällä säällä aamuseitsemältä on jo tungosta, tietää 1987 työnsä Tarinassa aloittanut Riikonen.

Konkari ja oppipoika

Riikonen tuli golfseuraan töihin, kun Tarinan ensimmäistä kenttää vasta rakennettiin. Hän vastasi silloin muun muassa nurmenistutuksesta. Hän jää ensi vuoden syyskuussa eläkkeelle. Yksi Riikosen tehtävistä on nyt siirtää hiljaista tietoa työkavereille.

Heikkinen aloitti kentänhoitajan oppisopimuskoulutuksen Tarinassa vasta viime toukokuussa. Hän innostui kentänhoitajan työstä kentänhoitajavaimonsa Eeva Hofrènin vanavedessä. Heikkisen alanvaihdosta vauhditti myös irtisanominen entisestä toimistotyöstä.

– Aamut ovat täällä parasta. Aurinko nousee ja usva leijuu nurmen yllä. On kaunista ja hiljaista. Maassa on vielä kastetta, hän kuvailee.

Aamutunteina eläimetkin viihtyvät kentällä. Siellä voi silloin nähdä esimerkiksi lukuisia lintulajeja, kauriita, hirviä, oravia, käärmeitä ja kettuja, onpahan joku nähnyt karhunkin. Osa linnuista uittaa poikueitaan vesiesteissä. Jotkut linnuista ovat niin kesyjä, etteivät väistä kentänhoitajien koneita. Silloin pitää vain pysähtyä ja odottaa.

Piikit ilmaavat ruohonjuuria

Tarinassa vielä toisinaan työskentelevä, eläkkeellä oleva kentänhoitaja Seppo Savolainen ajaa viheriöllä pintailmastuskonetta. Koneen perässä olevat piikit iskevät pikkuruisia reikiä nurmeen, ilmastavat sitä niin, että ruohonjuuret saavat happea ja maa kuohkeutuu. Nurmi kasvaa silloin paremmin.

Kentänhoitajat leikkaavat, ilmastavat, kastelevat ja täsmälannoittavat viheriöitä joka päivä. Tarinan viheriöiden nurmi saa kasvaa vain 3,5-milliseksi.

Nurmen kunto on golfkentän elinehto. Kentänhoitajat taistelevat kenttämestari Pirjo Hotin johdolla koko ajan kasvitauteja ja talvituhoja vastaan.

Riikosen vastuulla on ollut monia erikoistöitä, muun muassa torjunta-aineiden ruiskutukset. Muutama muukin kentänhoitaja on nyt hankkinut Tukesin luvat ruiskutuksiin, ja konkarin työt keventyneet.

– Sain viime syksynä aivoinfarktin. Treenasin kevään työkokeilussa kevyemmissä töissä. Nyt teen taas 8-tuntisia päiviä, hän kertoo.

Kunta tarjoaa talvitöitä

Golfkärryt suuntaavat seuraavaksi konehalliin. Siellä teroitetaan esimerkiksi kaikki kentän leikkureiden 60-70 teräyksikköä. Terät pysyvät terävinä korkeintaan kaksi viikkoa, joten työtä riittää.

Tarinan pelikausi alkaa yleensä äitienpäivän tietämissä ja päättyy lokakuun lopulla. Kenttätyöntekijät aloittavat kevättyöt maalis-huhtikuussa ja päättävät syystyöt marraskuuhun mennessä.

Osa kenttätyöntekijöistä lomautetaan talvikuukausiksi, mutta osalle, kuten Riikoselle riittää töitä ympärivuotisesti. Tarinan kenttätyöntekijät tamppaavat ja hoitavat Siilinjärven kunnan ladut ja teroittavat talvikaudella kunnan sekä muutaman muun kentän terät. Kaksi kenttätyöntekijää työskentelee talvisydämen myös kunnan kylpylässä.

Juppilajista kansansuosikiksi 

Golfkärryt kurvaavat klubin eteen.

– Emme me tavallisesti näillä ajele, vaan pienillä, lavallisilla työkoneilla ja pikkutraktoreilla, Heikkinen selittää ja parkkeeraa kärryn.

Kahvikuppien ääressä klubilla tulee puhe golfin kasvaneesta suosiosta.

– Kun aloitin, moni piti golfia juppilajina. Nyt kaikenikäiset kaikista yhteiskuntaluokista pelaavat. Korona toi etätyöt, ja sen myötä myös moni 30–40-vuotiaskin käy nyt kesken päivän pelaamassa, Riikonen kertoo.

”Golfiin kuuluu tietty herrasmiesmäinen ja hillitty käytös.”

Golfin kasvanut suosio poikii myös lieveilmiötä. Kentänhoitajia harmittavat erityisesti maahan syljetyt nuuskamällit ja se, etteivät kaikki enää välitä golfetiketistä.

– Golfiin kuuluu tietty herrasmiesmäinen ja hillitty käytös, Heikkinen korostaa.

Kaikkien tervehtiminen on kentänhoitajilla selkärangassa. Monista aktiivipelaajista on tullut heille tuttuja, ja suurin osa pelaajista saa kiitosta hyvästä käytöksestä.

Miehet jaksavat kehua hyvää työyhteisöä ja kannustavaa esimiestä. Hyvästä yhteishengestä kertoo, että kentänhoitajat tekevät toisinaan porukalla pelimatkoja läheisille kentille. Silloin Riikonenkin kaivaa mailansa esiin ja etsii parhaat golfpallot kotoa kahdesta muovikassista. Heikkisen viheriöiltä ja kenttien laidoilta keräämät pallot ovat kotona kahdessa ämpärissä.

Parin tunnin kierros on ohi. Kentänhoitajat lähtevät lounastauolle ja parin tunnin päästä kotiin.

Teksti: Vuokko Viljakka
Kuvat: Akseli Muraja