Hyvinvointivaltion kohtalon kello tikittää

Suomalainen hyvinvointivaltiomalli perustuu ajatukselle, että julkinen valta vastaa siitä, että jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon, peruspalveluihin ja ihmisarvoiseen elämään koko elämänkaaren ajan. Julkiset palvelut ja etuudet kuuluvat lähtökohtaisesti kaikille, ei vain köyhimmille. Suomessa verovaroin valtio, kunnat ja hyvinvointialueet kantavat vastuun siitä, että kaikilla olisi turva syntymästä vanhuuteen asti. Ja sen toteuttamiseksi tarvitaan laaja veropohja. 

Hyvinvointivaltion lupaus on, että yksi sairastuminen, lomautus tai perheen muutos ei romahduta koko elämää ja että jokainen voi käydä kouluja omasta taustasta riippumatta. Lähtökohtana on antaa ihmisille perusturvallisuus, jonka varaan uskalletaan rakentaa omaa ja perheen elämää. Jos oma kokemuksemme eroaa tästä lupauksesta, alamme kyseenalaistamaan koko hyvinvointivaltion järkevyyden. 

Työntekijä ei voi päättää työtunneistaan

Palvelualojen työttömyyskassan kyselyssä työttömyysturvan leikkauksista viesti oli selvä. Leikkaukset ovat osuneet erityisen kipeästi osa-aikatyötä tekeviin. Vastaajista 67 prosenttia koki suojaosan poistamisen tehneen osa-aikatyön vastaanottamisen taloudellisesti kannattamattomaksi. 

Maan hallituksen viesti osa-aikaisille on ollut, että menkää kokoaikatöihin. Mutta yksikään työntekijä ei voi sanella työnantajalleen omien tuntiensa määrää. Kun monien palvelualojen yritysten liiketoiminta perustuu juuri osa-aikatyölle, jää työntekijän kannalta vaihtoehdoiksi joko osa-aikainen tai kokoaikainen työttömyys. 

Eduskuntavaalit ratkaisevat

On kyse arvovalinnoista ja siitä millaisena haluamme Suomen nähdä. Vastikään oikeistopoliitikot Sammallahti ja Vartiainen kertoivat, että pienituloisten määrän kasvu on täysin hyväksyttävää eikä mitenkään vaarallista. Heidän ajattelussaan on ihan ok, että Suomen tulevaisuus perustuisi nykyistä isommille tuloeroille. Mutta kyse on paljon enemmästä kuin tilastoista. Puhutaan hyvinvointivaltion ytimestä. 

Muistetaan, että suomalainen hyvinvointivaltio ei ole kovin vanha. Tällä hetkellä työelämässä olevien vanhemmat tai isovanhemmat ovat syntyneet aikana, jolloin Suomessa ei ollut turvaverkkoja yllättävien tapahtumien varalle. Sodan jäljistä huolimatta 1940- ja 1950-lukujen sukupolvet uskalsivat unelmoida paremmasta ja alkoivat rakentaa hyvinvointivaltiota. 

Ajat eivät ole helpot nytkään, mutta aivan toiset kuin aikoinaan. Meillä on olemassa järjestelmä, jota kehittää. Hyvinvointivaltion ja pamilaisten kannalta seuraavat eduskuntavaalit ovat merkittävät. Poliittisesti tullaan ratkaisemaan onko Suomi jatkossakin maa, jossa kaikilla on mahdollisuuksia ja turvaverkkoja.

Blogin kirjoittaja Heidi Lehikoinen on PAMin toiminnanjohtaja.