Hyppää sisältöön
Tiedotteet

15.06.2026 07:00

”Kevytyrittäjyys” on saatava kuriin siivouksessa ja palvelualoilla – työehtojen polkeminen on nyt liian helppoa

Työehtoja polkeva ilmiö yleistyy siivouksessa ja muilla palvelualoilla. PAMin lisäksi asiasta ovat olleet huolissaan tutkijat ja työsuojeluviranomainen. PAM vaatii nykyistä nopeampaa tapaa määrittää, onko kyseessä työsuhde vai aito yrittäjyys.

Annika Rönni-Sällinen seisoo seisoo päättäväisenä kädet puuskassa beige puvuntakki päällä sinisen seinän edessä.

”Kevytyrittäjien” käyttö työsuhteisten työntekijöiden sijaan yleistyy palvelualoilla. PAMin verkkosivuilla tänään julkaistussa artikkelissa käsitellään ilmiötä siivousalalla. Artikkelissa kevytyrittäjiä rekrytoineet yritykset perustelevat toimintaansa vähäisellä työmäärällä, työntekijän palkkaamisesta koituvilla velvoitteilla ja riskien minimoinnilla.

”Kevytyrittäjä” työllistää itsensä yrittäjämäisesti usein ilman omaa toiminimeä ja laskuttaa tehdyn työn laskutuspalvelu­yrityksen kautta. Lainsäädäntö ei kevytyrittäjää tunne: Suomessa työtä tehdään joko työsuhteessa tai yrittäjänä.

– Monessa tapauksessa ”kevytyrittäjyys” vaikuttaa todellisuudessa olevan näennäisyrittäjyyttä. Työsuhde naamioidaan yrittäjyydeksi ja riskit siirretään työntekijälle. Samalla voidaan ohittaa työehtosopimus ja työlainsäädäntö. Ilmiö on saatava kuriin ennen kuin on liian myöhäistä, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen varoittaa.

Yrittäjien käyttö työntekijöiden sijaan on ollut esillä siivousalan lisäksi muun muassa alustatyössä, kesätöissä jäätelökioskeilla, kuntosaleilla, rakennusalalla sekä tapahtumien järjestyksenvalvonnassa. Ratkaisevaa ei ole se, mitä sopimuksessa lukee, vaan miten työtä tosiasiallisesti tehdään.

Jos toimeksiantosuhteiden käyttö leviää tehtävissä, joissa ei ole kyse aidosta yrittäjyydestä, vaarana on kaksien työmarkkinoiden syntyminen. Silloin vain työsuhteisilla työntekijöillä on työehdot ja palkat kunnossa.

– Emme halua, että työmarkkinoilla leviää niin sanottu wolt-malli, jossa ”yrittäjänä” toimivalle työntekijälle on siirretty kaikki riskit ja turva on olematon, vaikka esimerkiksi ruokalähettien tapauksessa oikeudenkin mukaan kyse on työsuhteesta. Näennäisyrittäjältä puuttuvat kaikki suomalaisen työelämän perusoikeudet irtisanomissuojasta palkallisiin vapaisiin, Rönni-Sällinen muistuttaa.

Myös tutkijat ovat huolissaan ilmiöstä. Työllisyysrahaston rahoittamassa Tampereen yliopiston Kilpailutetut palvelut ja työn laatu -hankkeen loppuraportissa esitetään merkittäviä muutoksia hankintaprosesseihin sekä hankinta- ja tilaajavastuusääntelyyn työnantajavastuiden kiertämisen estämiseksi.

Lisäksi työsuojeluviranomainen on kertonut, että työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi on yleistynyt ja havaintoja on tehty tarkastuskäynneillä runsaasti.

PAM on esittänyt, että näennäisyrittäjyyden kitkemiseksi tarvitaan nopea tapa vahvistaa, onko kyseessä työsuhde vai yrittäjyys. Nyt ratkaisu on vuosien oikeusprosessin päässä. Samalla oikeudentilan tahallisesta väärintulkinnasta tulisi langettaa työn teettäjälle tuntuvat sanktiot.

– Seuraavan hallituksen pitää laittaa näennäisyrittäjyys kuriin. Tukea ja ratkaisuja kyllä löytyy, sillä ilmiöstä ovat huolissaan niin ammattiliitot, tutkijat kuin työsuojeluviranomainenkin. Tällä hetkellä työehtojen polkeminen on liian helppoa ja kiinnijäämisen riski pieni, Rönni-Sällinen päättää.

Tänään 15.6. vietetään kansainvälistä Oikeutta siivoojille -päivää. Päivänä ammattiliitot ympäri maailman haluavat nostaa siivoustyön arvostusta ja muistuttavat, että siivoustyötä pitää tehdä reiluilla työehdoilla turvallisessa ympäristössä.

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Haku