Ylityökielto
Päivitetty: 31.01.2022
Ylityökielto on yksi työtaistelun muoto. Ylityökiellon aikana työntekijät eivät tee ylitöitä.Ammattiliitto (PAM) julistaa ylityökiellon.
Ylityö on työntekijälle aina vapaaehtoista ja kun PAM julistaa ylityökiellon, kiellon piirissä olevat työntekijät käyttävät tätä oikeutta ja kieltäytyvät työnantajan tarjoamasta ylityöstä.
Pääsääntö on, että ylityötä on yli 40 t/viikossa tehtävä työ. Jos alalla työaika järjestetään esimerkiksi 3 viikon jaksoissa, on ylityötä pääsääntöisesti 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa ylittävä työ.
Osa-aikaista työntekijää koskevat nämä samat tuntirajaukset. Hän voi siis ottaa vastaan lisätyötä ylityörajaan asti myös ylityökiellon ollessa voimassa.
Työpaikalla voi olla käytössä työajan tasoittumisjärjestelmä, jossa työaika ei rajoitu edellä mainittuihin enimmäistyöaikoihin, vaan työaika voi joustaa järjestelmän puitteissa määriteltyjen tasoittumiskausien sisällä. Näissä tilanteissa ylityön määräytyminen katsotaan tapauskohtaisesti.
Ylityökiellon aikana työaikapankkiin tai vastaaviin järjestelmiin ei kerrytetä työtä. Ylityökiellon aikana ulkopuolisen työvoiman tai esimerkiksi tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden tai vuokratyön käyttöä ei hyväksytä, mikäli sillä pyritään kiertämään laillista ylityökieltoa.
Katso tarkemmin kunkin alan ylitöiden määräytymisestä täältä tai oman alasi työehtosopimuksesta.
Ylityökielto voi koskea yhtä yritystä, sopimusalaa tai kaikkia PAMin aloja. Julistaessaan ylityökiellon PAM ilmoittaa, missä ylityökieltoa toteutetaan.
Ylityökieltoa voidaan käyttää, kun neuvotellaan työehtosopimuksesta, pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon tai tuetaan jonkin toisen alan työtaistelua.