Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Ammatillinen koulutus ei ole rikki – mutta välillä kone yskii
Blogit

10.06.2025 13:16

Ammatillinen koulutus ei ole rikki – mutta välillä kone yskii

Olisiko korjaussarjan aika, kun ammatillisen koulun reformista on kohta kymmenen vuotta, kysyy blogissaan PAMin koulutuspoliittinen asiantuntija Eero Löytömäki. Ainakin leikkaukset pitää hänestä laittaa tauolle, jos laatua halutaan.

Viime aikoina julkisuudessa on käyty keskustelua ammatillisten opintojen yleissivistävyydestä. Tutkija Penni Pietilän tuore väitöskirja antaa karun kuvan siitä, miten ammattiin opiskelevat nuoret oppivat – tai pikemminkin eivät opi – äidinkieltä, lukemista ja kirjoittamista. Pietilän väitöskirjan perusteella herää jopa huoli siitä, onko amis rakennettu sellaiseksi, että se pitää duunarit duunarina. Millekään sivistävälle ei nähdä arvoa, Pietilä kiteyttää Helsingin Sanomien artikkelissa.

Ammatillisten oppilaitosten etujärjestö AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu pyrki ohittamaan Pietilän väitteet leimaamalla väitöskirjan ”avoimen poliittiseksi” ja pyrki vierittämään vastuuta peruskouluun: kun sieltä tullaan nykyään niin heikolla osaamisella amikseen, ei oppilaitoksilla ole mahdollisuuksia korjata tilannetta. Opetusministeri taas kysyi muutamalta rehtorilta, eikä ongelmaa kuulemma ole.

Ammatillisen koulutuksen lakisääteisenä tehtävänä on varmistaa, että opiskelijat pärjäävät työelämässä ja yhteiskunnan aktiivisina jäseninä.

Vastuun välttelyä, sanon minä. Ammatillisen koulutuksen lakisääteisenä tehtävänä on varmistaa, että opiskelijat pärjäävät työelämässä, ja tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi.

Tämä tuntuu unohtuvan, välillä jopa ihan valtionvarainministeriössä asti. Yleissivistys ja geneeriset taidot kun eivät ole kivaa pientä ekstraa, vaan amiksen kovaa ydintä, sellaista, jota ilman ei pärjää töissä eikä yhteiskunnassa. Ne pitää opettaa, tuli peruskoulusta millaista opiskelija-ainesta tahansa.

Yleissivistäviä ja geneerisiä taitoja opiskellaan yhteisissä tutkinnon osissa, amisslangilla YTOissa. YTOilla vahvistetaan esimerkiksi opiskelijoiden opiskelutaitoja ja -valmiuksia sekä viestinnällisiä valmiuksia, kuten kykyä kirjallisten tehtävien tekemiseen ja kykyä lukea asiatekstiä. Lisäksi opiskellaan vieraita kieliä sekä matemaattis-luonnontieteellistä osaamista.

Haluaako kukaan palkata palvelualan ammattilaista, joka laskee ja lukee korkeintaan tyydyttävästi?

Nyt YTOt eivät toimi kuten pitäisi. Opiskelijoiden YTO-opinnoista saamassa osaamisessa on selvitysten mukaan merkittävää hajontaa, etenkin opiskelijamääriltään suurilla tekniikan ja palvelualoilla. Näiden alojen opiskelijoista 27 prosentilla osaaminen YTO-aineissa on vain tyydyttävällä tasolla. Osuus on suurempi kuin muilla aloilla.

Lisäksi etenkin matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen taso on näiden alojen opiskelijoilla heikkoa kautta linjan, sillä tutkinnon matemaattis-luonnontieteellisen osan arvosanojen keskiarvo oli vuosina 2018−2022 vain tyydyttävää (arvosana-asteikolla 1−5 joko 1 tai 2).

Herää ihan aiheellinen kysymys: haluaako kukaan palkata palvelualan ammattilaista, joka laskee ja lukee korkeintaan tyydyttävästi? Entä miten opiskelijat pärjäävät yhteiskunnan täysvaltaisina jäseninä, jos luku-, kirjoitus- ja laskutaidot sakkaavat?

Jotain olisi siis tehtävä. Syyllisten sijaan haluaisin löytää ratkaisuja: peruskoulusta on tietenkin saatava riittävät eväät, mutta ammatillisen koulutuksen on myös petrattava.

Ne, jotka ovat ammatillisen koulutuksen käyttäjiä, ovat ammatillisen koulutuksen laatuun tyytyväisempiä.

Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että ammatillinen koulutus tuottaa varsin hyviä tuloksia, kuten AMKEn Lamppukin edellä mainitussa blogitekstissään ansiokkaasti esittää. Esimerkiksi sekä opiskelijat että työnantajat ovat amisopetukseen hyvin tyytyväisiä.

Ylipäätään ne, jotka ovat ammatillisen koulutuksen käyttäjiä, ovat ammatillisen koulutuksen laatuun tyytyväisempiä kuin ne, jotka eivät ole ammatilliseen koulutukseen osallistuneet tai amiksia palkanneet. Katastrofin partaalla emme siis ole, varsinkin jos kysytään niiltä, joilla on omakohtaisia kokemuksia aiheesta.

Amis ei ole rikki, mutta hienosäätöä kaivataan etenkin yleissivistävissä opinnoissa.

Tiivistäisinkin tilanteen niin, että amis ei ole rikki, mutta vähintään hienosäätöä kaivataan, etenkin yleissivistävissä opinnoissa. Pietilän väitöskirja on hyvä keskustelunavaus, jonka esiin nostamia haasteita ei pidä ohittaa.

Ammatillisen koulutuksen reformista alkaa olla kohta kymmenen vuotta. Olisiko siis korjaussarjan aika? YTOista voisi aloittaa. Lisäksi toistuvat leikkaukset – joita nykyinenkin hallitus on tehnyt 120 miljoonan euron edestä – voisi laittaa tauolle. Laatu ja leikkaukset sopivat kovin huonosti yhteen.

Blogin kirjoittaja on PAMin koulutus- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Eero Löytömäki.

Avainsanat:

koulutus politiikka

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku