Alv:n korotus osuu kovimmin pienituloisiin

Orpon-Purran hallituksen juhlapuheet julkisen talouden tasapainottamisesta ovat toistaiseksi tarkoittaneet yksinomaan rajuja leikkauksia sosiaaliturvaan.

Valtiontalouden tulopuolella toimet ovat jääneet niukoiksi, vaikka kokonaisveroasteen ennustetaan laskevan tulevina vuosina merkittävästi, jos hallitus ei tee uusia veropäätöksiä. Ainoat tuntuvammat veronkorotukset, jotka vaikuttavat hallitukselle ja valtionvarainministeriön virkamiehille maistuvan, kohdistuvat arvonlisäveroon.

Kokonaisveroasteen ennustetaan laskevan tulevina vuosina merkittävästi, jos hallitus ei tee uusia veropäätöksiä

Hallitusohjelman mukaan valtaosaa nykyisen 10 prosentin verokannan tuotteista ja palveluista siirretään 14 prosentin verokantaan. Esimerkiksi kirjat ja lääkkeet kallistuvat. Valtiovarainministeri Purra on esittänyt mediassa myös elintarvikkeiden verotuksen kiristämistä nykyisestä 14 prosentin verokannasta.

Suhteessa tuloihinsa pienituloiset maksavat arvolisäveroa selvästi enemmän kuin suurituloiset

Suhteessa tuloihinsa pienituloiset maksavat arvolisäveroa selvästi enemmän kuin suurituloiset. Kyseessä on siis regressiivinen vero. Erityisesti elintarvikkeiden arvonlisäveron korottaminen kärjistäisi tätä regressiivisyyttä entisestään, sillä valtaosa pienituloisten kulutuksesta suuntautuu välttämättömyyksiin kuten elintarvikkeisiin ja asumiseen.

Normaalisti kaikkein pienituloisimmat olisivat suojassa kulutusverojen korotuksen vaikutukselta sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden vuoksi. Kuluttajahintojen nousu kasvattaisi kansaneläkeindeksin kautta esimerkiksi opintorahaa ja työttömyysetuuksia.

Normaalisti kaikkein pienituloisimmat olisivat suojassa kulutusverojen korotuksen vaikutukselta sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden vuoksi.

Hallitus on päättänyt jäädyttää valtaosan etuuksista hallituskauden ajaksi, ja kuluttajahintojen nousu kasvattaa näillä näkymin tulevina vain eläkkeitä ja toimeentulotukea.

Viime vuosina alennetuista arvonlisäverokannoista on keskusteltu verotuksen tehokkuuden ja hallinnollisten kustannusten näkökulmasta. Verokantojen yhdistämistä vaatineet ovat esittäneet elintarvikkeiden veronkorotuksen kompensointia vähintäänkin pääkantaa laskemalla tai kohdennetusti etuuksia korottamalla ja pienituloisten palkansaajien verohelpotuksilla.

Kompensaatiota ei tunnu miettivän kukaan.

Orpon-Purran hallitus haluaa kiristää arvonlisäverotusta puhtaasti valtiontalouden näkökulmasta, eikä kompensaatiota tunnu miettivän kukaan. Verotus ei ole sosiaalipolitiikan paras eikä kohdentuvin väline, sillä alennetuista verokannoista hyötyvät kaikki kuluttajat. Jos välttämättömyyshyödykkeiden kuten elintarvikkeiden hinnat nousevat, kärsivät siitä eniten pienituloiset

Blogin kirjoitti PAMin pääekonomisti Olli Toivanen. Hän vastaa PAMissa talous-, vero- ja elinkeinopolitiikan sekä toimialojen kehityksen seurannasta.

Blogi on julkaistu ensimmäisen kerran Voima-lehdessä 11.3.2024.

Kuva: Eeva Anundi