Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » PAM ehdottaa pelkästään alueellisia työvoimapula-arvioita
Tiedotteet

26.05.2025 15:23

PAM ehdottaa pelkästään alueellisia työvoimapula-arvioita

PAM ehdottaa valtakunnallisista listoista luopumista ja järjestelmän selkeyttämistä lausunnossaan hallituksen asetusesityksestä valtakunnallisista työvoimapula-aloista.

Ulkomaalaislain muutosten astuttua voimaan 11.6.2025 työntekijän oleskeluvan haltijan työnteko-oikeus laajennetaan koskemaan ammattialaa, joka on todettu valtakunnalliseksi työvoimapula-alaksi ja josta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Se, millä alalla työntekijä voi työskennellä, määritellään työntekijän oleskeluluvassa, ja muutos laajentaa aloja.

PAM arvioi hallitukset esittelemät työvoimapula-alojen määrittelymekanismit sinänsä kattaviksi ja teknisesti tarkoituksenmukaisiksi. Päätöksentekoprosessin avoimuus ja perustelujen dokumentointi ei PAMin mielestä ole kuitenkaan riittävää hyvän hallinnon näkökulmasta.

Järjestelmän monimutkaisuus kasvaa, jos valtakunnallisten työvoimapula listojen rinnalla huomioidaan myös alueelliset työlupalinjaukset. Kaksitasoinen järjestelmä aiheuttaa käytännössä sekaannuksia ja epäselvyyttä työnantajille, työntekijöille sekä viranomaisille.

Koska työvoimapula on merkittävä haaste, päätösten tulisi pohjautua selkeisiin, objektiivisiin ja avoimiin kriteereihin.

Alueet ovat erilaisia

PAM ehdottaakin siirtymistä yhden järjestelmän malliin, jossa ainoastaan alueelliset työvoimapula-arviot ohjaavat sekä saatavuusharkintaa että työlupakäytäntöjä. Alueelliset arviot vastaavat selkeästi paremmin työmarkkinoiden paikallisiin rakenteisiin, alueellisiin työvoimatarpeisiin sekä niiden vaihteluihin. Malli perustuisi ELY-keskusten yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa laatimiin alueellisiin työvoimapula-arvioihin, jotka tukevat myös nykyisiä työlupalinjauksia.

Esimerkiksi Uudellamaalla siivoojana työskennellyt henkilö voisi siirtyä ilman erillistä työlupahakemusprosessia ja odotusaikaa Maahanmuuttovirastossa Tampereelle tarjoilijaksi, jos tarjoilijan ammatti on siellä luokiteltu työvoimapula-alaksi mutta Uudellamaalla ei. Näin työperäisten maahanmuuttajien ei tarvitsisi hakea erillistä työnteko-oikeutta siirtyessään uudelle alalle, joka on määritelty työvoimapula-alaksi. Edellytyksenä olisi kuitenkin, että henkilö on asunut Suomessa vähintään vuoden.

Sujuvampaa hallintoa

Malli tukisi myös hallituksen asettamia tavoitteita työttömyyssuojan aikarajoista (3/6 kuukautta), vähentäisi hallinnollisia pullonkauloja sekä ehkäisisi työntekijöiden putoamista työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Alueellisten luokitusten hyödyntäminen edistäisi työvoiman liikkuvuutta, lisäisi työntekijöiden mahdollisuuksia vaihtaa alaa, vähentäisi hyväksikäytön riskiä ja vahvistaisi työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla.

Alueellisten työvoimapula-arvioiden olisi perustuttava selkeisiin, läpinäkyviin ja tilastollisesti todistettaviin kriteereihin – tietoihin avoimista työpaikoista ja työttömyysasteesta.  Esimerkiksi Laboren tutkija Jeremias Nieminen nosti elokuussa 2024 tutkimusartikkelissaan esiin Pohjois-Karjalassa tehdyt työvoimalinjaukset, jossa lähes kaikki ammatit oli vapautettu saatavuusharkinnasta, vaikka työttömyysluvut olivat korkeita ja avoimia työpaikkoja hyvin vähän. (Nieminen 8.8.2024 Labore-blogit)

Lue koko lausunto

Avainsanat:

maahanmuutto työllisyys

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku