Hyppää sisältöön
Etusivu » Työelämäopas » Työsuhde » Lomat ja vapaat » Joulu ja uusivuosi – työajat, lisät ja palkka
Viimeksi päivitetty: 26.02.2024

Joulu ja uusivuosi – työajat, lisät ja palkka

Joulun, uudenvuoden ja loppiaisen ajan työajat, työaikalisät ja lomamääräykset vaihtelevat eri sopimusaloilla. Kaikilla aloilla ne kuitenkin poikkeavat normaalista arjesta.

Tarkista tästä miten joulun aika ja vuodenvaihde 2023-2024 vaikuttavat työaikoihin, lisiin ja palkkaan omalla alallasi.  

Joulu ja vuodenvaihde 2023-2024

Kaupat voivat olla auki vuoden jokaisena päivänä. Kaupan alan työntekijälle voidaan merkitä työvuorot kaikille joulun ja vuodenvaihteen päiville. Juhlapäivät kuitenkin lyhentävät työaikaa joko vuosivapaajärjestelmän sisällä tai arkipyhäjärjestelmän puitteissa. Työpaikalla on käytettävä jompaakumpaa näistä järjestelmistä.

Vuosivapaajärjestelmä
Vuosivapaajärjestelmässä mm. vuotuiset arkipyhät (juhlapäivät) on laskettu nk. vuosivapaan sisään. Työntekijälle määräytyy tehtyjen työtuntien perusteella vapaita, joiden ajankohta ei kuitenkaan ole sidottu esimerkiksi juhlapäiviin. Vuosivapaajärjestelmästä löydät lisää tietoa täältä.

Arkipyhäjärjestelmä
Vuosivapaajärjestelmän sijaan työnantaja voi käyttää arkipyhäjärjestelmää koko yrityksessä tai sen osassa. Vuodenvaihteessa 2023–2024 työaikaa lyhentäviä arkipyhiä ovat itsenäisyyspäivä (6.12.), tapaninpäivä (26.12.) ja uudenvuodenpäivä (1.1.).

Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen, jos hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään kuukauden ennen arkipyhää. Työsuhteen kestoa koskeva edellytys ei kuitenkaan koske itsenäisyyspäivästä johtuvaa työajan lyhennystä.

Kokoaikatyöntekijän työaika lyhenee 1 päivällä ja 7,5 tunnilla (40 tunnin järjestelmässä 8 tunnilla) arkipyhää kohden.

Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä

  • arkipyhäviikolla
  • 2 edeltävänä viikkona
  • 2 seuraavana viikkona tai
  • tasoittumisjärjestelmässä.

Osa-aikatyöntekijälle (alle 37,5 h tekevälle) annetaan arkipyhäviikon työajan lyhennys joko palkallisena vapaana lyhennysjakson aikana tai rahakorvauksena tehtyjen työtuntien lisäksi. Korvaus maksetaan lyhennysjakson tilissä. Rahakorvaus tai työajan lyhennys lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä.

Konttorityöntekijän työajan lyhennys tasoittumisjärjestelmässä edellyttää työpaikkakohtaista sopimista työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti.

Lauantain ollessa kiinteä vapaapäivä se on vapaa myös arkipyhäviikolla.

Aattovapaa
Vakinaisen työntekijän kuuluu saada vuoden aikana olevasta neljästä aattopäivästä kaksi aattoa vapaaksi. Aattoja ovat pääsisäislauantai, juhannusaatto, jouluaatto ja uudenvuodenaatto.

Jos et ole saanut kyseisiä vapaita, työnantajan on korvattava sinulle saamattomat aattovapaat maksamalla tehdyltä säännölliseltä työltä 100 % korotettua palkkaa.

Vuonna 2023 jouluaatto ja uudenvuodenaatto osuvat sunnuntaille. Jos työskentelet jompanakumpana näistä aattopäivistä ja olet oikeutettu aattovapaakorvaukseen (100 % korotettu palkka), tulee sinulle maksaa lisäksi sunnuntaityökorvaus.

Työaikalisät
Työehtosopimuksen määräykset työaika- ja muista lisistä löydät linkin takaa avautuvasta liitteestä. Huomaa, että eri ammattiryhmillä on erilaisia määräyksiä.

Vuosiloma

Katso vuosilomaa koskevat yleiset ohjeet tästä

Esimerkki:

  • Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa (TES 20 §)
  • 3 viikon tasoittumisjakso
  • Kokoaikainen työntekijä pitää 6 päivän vuosiloman alkaen 21.12.2023
  • T-työpäivä, V=vapaapäivä, VL=vuosiloma
Vko 50ma 11.12.ti 12.12.ke 13.12.to 14.12.pe 15.12.la 16.12.su 17.12.
 TTVTTTV
Vko 51ma 18.12.ti 19.12.ke 20.12.to 21.12.pe 22.12.la 23.12.su 24.12.
 TTTVLVLVL
Vko 52ma 25.12.ti 26.12.ke 27.12.to 28.12.pe 29.12.la 30.12.su 31.12.
 VLVLVLVV

Alalla voidaan teettää töitä kaikkina vuoden päivinä. Alalla ei ole myöskään mitenkään erikseen määritelty arkipyhiä.

Vuosivapaajärjestelmässä mm. vuotuiset arkipyhät (juhlapäivät) on laskettu nk. vuosivapaan sisään. Työntekijälle määräytyy tehtyjen työtuntien perusteella vapaita, joiden ajankohta ei kuitenkaan ole sidottu esimerkiksi juhlapäiviin. Niitä ei siis tarvitse, mutta toki voi, kohdistaa myös juhlapäiviin. Tutustu lisää vuosivapaajärjestelmään tästä.

Jouluaatto ja joulupäivä
Jouluaaton iltavuoro sekä joulupäivä on kuitenkin järjestettävä vapaaksi, jos työntekijä pyytää sitä viikkoa ennen kuin joulun sisältävä työvuorolista laaditaan. Majoitusliikkeissä, kausi- ja liikenneravintoloissa, sairaaloiden ja huoltoasemien kahviloissa sekä henkilöstöravintoloissa näitä vapaita ei kuitenkaan tarvitse järjestää.

Palkka aattotyöstä ja pyhäpäivistä
Jos työntekijä on töissä jouluaattona tai uudenvuodenaattona klo 15 jälkeen, peruspalkka sekä iltatyö- ja luvanhaltijan edustajan lisät maksetaan 50 %:lla korotettuna. Aattolisiä ei makseta, jos aatto sijoittuu pyhäpäivälle.

Joulupäivänä, tapaninpäivänä, uudenvuoden päivänä ja loppiaisena maksetaan 100%:lla korotettu palkka.

ma 18.12. – su 7.1. työajat kiinteistöpalvelualalla.

Vapaa lauantai
Työehtosopimuksen mukaan vapaapäiviksi on annettava uudenvuodenpäiväviikon lauantai ja loppiaisviikon lauantai, jotka vuonna 2024 osuvat samalle viikolle. Vuodenvaihteessa 2023 – 2024 vapaapäivä on siis la 6.1. Jos kuitenkin yrityksen palvelutarjonta on katkeamatonta, kuten esimerkiksi hotellin kerroshoidossa ja laivasiivouksessa, tällekin päivälle voidaan laittaa työntekijälle työvuoro.

Aatto- ja eräät lauantaikorvaukset

  • Jouluaattona tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.
  • Loppiaislauantaina tehdystä työstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka.
  • Korotettua palkkaa ei makseta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

Arkipyhät
Vuodenvaihteen ajan arkipyhiä ovat:

  • jouluaatto
  • joulupäivä
  • tapaninpäivä
  • Uudenvuodenpäivä
  • loppiainen

Arkipyhäkorvaus, kun et ole töissä arkipyhänä:

Kuukausipalkkainen työntekijä
Kuukausipalkkainen työntekijä ei saa erillistä arkipyhäkorvausta kuukausipalkkansa lisäksi, vaan hänelle maksetaan hänen normaali kuukausipalkkansa, vaikka hän olisi vapaalla arkipyhäpäivänä.

Tuntipalkkainen työntekijä
Tuntipalkkainen työntekijä saa nk. arkipyhäkorvauksen, jos

  • hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen ko. arkipyhää
  • ja jos arkipyhä olisi ollut hänen työvuoroluettelonsa mukainen työpäivä, jolta hän olisi ollut oikeutettu saamaan palkkaa.

Ylityökorvaukset keskimääräistä viikkotyöaikaa käytettäessä

Jos työpaikalla on käytössä keskimääräinen viikkotyöaika, arkipyhävapaat eivät ole työssäolon veroista aikaa jakson kokonaistyöaikaa ja mahdollista ylityön rajaa laskettaessa. Arkipyhiä sisältävällä tasoittumisjaksolla ylityökorvaukseen syntyy oikeus vasta, kun tasoittumisjakson kokonaistyöaika on tehty täyteen.

Arkipyhäkorvauksen määrä
1. Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa, arkipyhäkorvaus määräytyy 7,5 tunnilta.

2. Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, arkipyhäkorvaus määräytyy 8 tunnilta.

3. Työntekijälle, jonka säännöllinen viikkotyöaika on alle 37,5 tuntia viikossa, arkipyhäkorvaus lasketaan suhteellisena seuraavasti:

  • Työntekijän viikkotyöaika on vakio –>
    Arkipyhäkorvaustunnit lasketaan siten, että viikkotyöaika jaetaan luvulla 5.
  • Työntekijän  viikkotyöaika on vaihteleva –>
    Arkipyhäkorvaustunnit lasketaan siten, että vuosineljänneksen työtunnit jaetaan luvulla 63. Luvusta 63 vähennetään kuitenkin vuosilomasta tai oman tai lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon ajalle sattuvat työpäivät.

Esimerkki:
Työntekijä on tehnyt vuosineljänneksen aikana 216 työtuntia. Hän on ollut sairaana 4 työpäivää ja viikon talvilomalla (loma 6 arkipäivää). Arkipyhäkorvaus lasketaan seuraavasti:
63 – (4 + 5) = 54 (jakaja)
216 / 54 = 4
Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus 4 tunnilta.

Korvauksen suuruus määräytyy keskituntiansion perusteella.

Palkan suuruus, kun olet töissä arkipyhänä:
Jos työntekijä on ollut arkipyhänä töissä, hänelle maksetaan tuona päivänä tehdystä työstä 100 prosentilla korotettu palkka. Näiltä tunneilta hän ei saa arkipyhäkorvausta.

Arkipyhäkorvausta maksetaan kuitenkin siinä tapauksessa, kun työntekijä tekee arkipyhänä tunteja vähemmän kuin normaalisti tekisi.

Esimerkki:
Työntekijä työskentelee normaalisti 7,5 h / pv viitenä päivänä viikossa. Arkipyhänä hän työskentelee 4 tuntia, ja saa 4 tunnin palkan korotettuna 100 prosentilla ja lisäksi 3,5 tunnin arkipyhäkorvauksen. Arkipyhäkorvausta maksetaan siis normaalien työtuntien ja tehtyjen tuntien erotuksen, eli ”tekemättä jäävien” tuntien verran.

Vuosiloma vuodenvaihteen 2023-2024 aikaan

Vuosilomalain 4 pykälän (VLL4§) mukaan lomaa vietetään arkipäivinä, ja arkipäiviä ovat lain mukaan kaikki muut päivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä.

Niinpä vuosilomaan ei lasketa jouluaattoa, joulupäivää, tapaninpäivää eikä uudenvuoden päivää. On kuitenkin hyvä huomata, että arkipyhien yli jatkuva vuosiloma merkitsee sitä, että kyseisiltä arkipyhäpäiviltä ei makseta arkipyhäkorvausta, vaan arkipyhät jäävät ikään kuin vuosiloman sisälle.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaan arkipyhäkorvaus maksetaan, jos arkipyhä olisi ollut työvuoroluettelon mukainen työpäivä. Koska vuosiloma yltää arkipyhien yli, ei arkipyhiä katsota työvuoroluettelon mukaisiksi työpäiviksi. Kuukausipalkkaiselle tällä ei ole merkitystä, mutta osa-aikainen työntekijä ei saa näiltä päiviltä lainkaan palkkaa. Loma kannattaakin mahdollisuuksien mukaan ajoittaa siten, että arkipyhiä ei jäisi loman sisälle. Alla olevassa esimerkissä uudenvuoden päivän (ma 1.1.2024) arkipyhäkorvaukseen ei ole oikeutta, koska vuosilomasta johtuen sen ei katsota olevan työntekijän työpäivä.

Esimerkki vuosilomasta vuodenvaihteessa:

Vko 51ma 18.12.ti 19.12.ke 20.12.to 21.12.pe 22.12.la 23.12.su 24.12.
 TyöTyöTyöTyöTyöVapaa
Vko 52ma 25.12.ti 26.12.ke 27.12.to 28.12.pe 29.12.la 30.12.su 31.12.
 1. lomapv2. lomapv3. lomapv4. lomapvVapaa
Vko 1ma 1.1.ti 2.1.ke 3.1.to 4.1.pe 5.1.la 6.1.su 7.1.
 5. lomapv6. lomapvTyöTyöVapaaVapaa

Katso yleiset ohjeet täältä

Vartiointialalla työntekijällä voi olla työvuoroja kaikkina joulun päivinä.

Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä on käytössä ns. vuosivapaajärjestelmä. Siinä mm. vuotuiset arkipyhät on laskettu vuosivapaan sisään. Työntekijälle kertyy tehtyjen työtuntien perusteella vapaita, joiden ajankohta ei kuitenkaan ole sidottu esimerkiksi juhlapäiviin.

Vuosivapaajärjestelmä koskee vain kuukausipalkkaisia työntekijöitä. Vapaata kertyy 13,25 tuntia kalenterikuukaudessa. Vuoden aikana vapaita kertyy siis noin 20 työvuoron verran, jos vuoron pituus on 8 tuntia. Lisää tietoa vuosivapaajärjestelmästä löydät täältä.

Osa-aikatyöntekijälle maksetaan KTA:lla työvuoron mukaista arkipyhäkorvausta enintään 8 tunnilta, jos hän on työssä arkipyhänä.

Arkipyhät
Vartiointialan työehtosopimuksen mukaan joulun aikaan arkipyhiksi katsotaan jouluaatto, toinen joulupäivä ja loppiainen.

Itse arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan palkka normaalisti ao. poikkeuksilla.

Palkka

  • Jouluaattona kello 00.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan 100 %:n sunnuntaikorotus
  • Uudenvuodenaattona kello 00.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan 50 %:n korotus.
  • Joulupäivältä, tapaninpäivältä, uudenvuodenpäivältä ja loppiaiselta – kuten kaikilta kalenteriin punaisella merkityiltä päiviltä – maksetaan palkka 100%:lla korotettuna.

Aattovapaa

Keskimäärin viitenä päivänä viikossa toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työskentelevälle työntekijälle annetaan vapaana juhannusaatto tai jouluaatto.

Vuosilomalle sijoittuva aattovapaa lasketan saaduksi aattovapaaksi.

Jouluaatto on siis annettava vapaaksi, jos työntekijä ei ole saanut vapaata juhannusaattona eikä ole ollut tuolloin vuosilomalla.

Työaikaa lyhentävät päivät
Työajan lyhennyspäiviä 2023-2024 vuodenvaihteessa ovat joulukuussa itsenäisyyspäivä, tapaninpäivä ja joulupäivä sekä tammikuussa uudenvuodenpäivä.

Työajan lyhennyspäivät tarkoittavat sitä, että niiden vuoksi työaika lyhenee ilman, että palkka alenee. Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia, että työajanlyhennys maksetaan rahakorvauksena.

Milloin lyhennys annetaan?
Työajan lyhennys annetaan työaikaperiodilla, joka sisältää lyhentävän päivän – ei siis välttämättä silloin, kun työajan lyhennyspäivä on.

Jos työaikaperiodi on esimerkiksi 3 viikkoa ja se on alkanut 11.12., pitää periodin sisällä (11.12-31.12) antaa työntekijälle 2 työaikaa lyhentävää päivää (tapaninpäivä ja joulupäivä) ja seuraavan 3 viikon periodin sisällä (1.1-21.1) yksi työaikaa lyhentävä päivä (uudenvuodenpäivä).

Miten lyhennys toteutetaan?

Kokoaikatyöntekijälle lyhennys on 7,5 h lyhennyspäivää kohden.
Lyhennys toteutetaan antamalla yhdenjaksoinen vapaa. Jos se ei ole mahdollista, lyhennetään periodin tuntimäärää muulla tavalla.
Työajanlyhennys voidaan sopia myös maksettavaksi rahakorvauksena kunkin arkipyhän kohdalla erikseen.

Osa-aikatyöntekijällä työaikaa lyhennetään sillä tuntimäärällä, joka saadaan jakamalla työsopimuksessa sovittu keskimääräinen viikkotyöaika 5:llä.

Periodityöajan vaihdellessa keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan 12 edelliseltä kalenteriviikolta.

Esimerkki 1.
Osa-aikatyöntekijän viikkotyöajaksi sovittu 25 tuntia / viikko.
Hänen työajanlyhennyksensä muodostuu seuraavasti: 25 tuntia / 5 = 5 tuntia
Kyseisen työntekijän työaikaa lyhennetään arkipyhäviikolla 5 tunnilla palkkaa vähentämättä tai vaihtoehtoisesti maksetaan 5 tunnilta ylimääräinen palkka.

Esimerkki 2.
Osa-aikatyöntekijän työaika vaihtelee ja hän on tehnyt ennen itsenäisyyspäiväviikkoa olevissa 12 viikossa (ajalla 11.9-3.12) työtä yhteensä 264 tuntia.
Keskimääräinen viikkotyöaika tällöin on 264 tuntia / 12 = 22 tuntia

Hänen työajanlyhennyksensä muodostuu seuraavasti: 22 tuntia / 5 = 4,4 tuntia
Kyseisen työntekijän työaikaa lyhennetään arkipyhäviikolla 4,4 tunnilla palkkaa vähentämättä tai vaihtoehtoisesti maksetaan 4,4 tunnilta ylimääräinen palkka.

Töissä jouluaattona
Jos työntekijä työskentelee jouluaattona kello 12 jälkeen, hänelle maksetaan aattolisää 4,21 €/ tunti.

Töissä joulun pyhinä tai uudenvuodenpäivänä
Jos työntekijä työskentelee joulupäivänä, tapaninpäivänä tai uudenvuodenpäivänä, työstä maksetaan 100%:lla korotettu palkka. Myös ilta- ja yölisät maksetaan kaksinkertaisina.

Periaatteessa kaikki päivät voivat olla työpäiviä. Alan työaikajärjestelmiin voit tutustua työehtosopimuksesta täältä.

Palkat
Jouluaattona ja uudenvuodenaattona kello 15 jälkeen tehty työ korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Myös ilta- ja yötyölisiä sekä olosuhdelisiä korotetaan vastaavasti.

Joulupäivänä tehdystä työstä maksetaan 150 %:lla korotettua palkkaa. Myös ilta- ja yötyölisiä sekä olosuhdelisiä korotetaan vastaavasti.

Muutoinkin sunnuntaisin ja muina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 % korotettu palkka. Myös ilta- ja yötyölisiä sekä olosuhdelisiä korotetaan vastaavasti.

Olosuhde- ja työaikalisät

  • Iltatyölisä (klo 18.00 – 21.00)  0,85 € / tunti
  • Yötyölisä (klo 21.00 – 06.00) 2,38 € / tunti
  • Lumetustyölisä 1,46 € / tunti

Periaatteessa kaikki päivät voivat olla työpäiviä. Alan työaikajärjestelmiin voit tutustua työehtosopimuksesta täältä.

Joulupäivänä, tapaninpäivänä ja uudenvuodenpäivänä tehdystä työstä maksetaan 100%:lla korotettu palkka. Sama koskee muutoinkin sunnuntaita ja muita kirkollisia juhlapäiviä sekä vapun- ja itsenäisyyspäivää.

Muut lisät:
Jos paikallisesti on sovittu enintään 24 viikon tasoittumisjärjestelmästä, sopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille kuuluu maksaa:

  • kello 18 – 21 välisenä aikana tehdystä työstä iltatyölisää 0,77€ / tunti
  • klo 21 ja 06 välillä tehdystä työstä yötyölisää 2,16€ / tunti, ellei paikallisesti sovita toisin.

Vuosiloma vuodenvaihteen 2023–2024 aikaan

Jos työntekijä on vuosilomalla viikkojen 52 tai 1 aikana, on hyvä huomata, että lomapäiviksi ei lasketa joulupäivää (ma 25.12.),  tapaninpäivää (ti 26.12), uudenvuodenpäivää (ma 1.1.) eikä loppiaista (la 6.1.). Myöskään sunnuntait eivät kuluta lomapäiviä.

Vko 51ma 18.12.ti 19.12.ke 20.12.to 21.12.pe 22.12.la 23.12.su 24.12.
    VLVLVL
Vko 52ma 25.12.ti 26.12.ke 27.12.to 28.12.pe 29.12.la 30.12.su 31.12.
 VLVLVL  

Lue myös

Haku