Perhevapaat on työsopimuslakiin perustuva oikeus

Oikeus perhevapaisiin perustuu työsopimuslakiin. Perhevapaan ajalta maksettava palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan, mutta perhevapaan ajalta maksettavat etuudet määritellään sairausvakuutuslaissa.

Tälle sivulle on koottu tietoa perhevapaista ja niiden aikana maksettavasta toimeentulosta. Perhevapaita koskeva uudistunut lainsäädäntö astui voimaan 1.8.2022 ja se koskee perheitä, joissa lapsen laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai tämän jälkeen. Jos lapsen laskettu syntymäaika on ennen 4.9.2022, sovelletaan vanhaa perhevapaalainsäädäntöä. Alle on koottu tietoa, joka perustuu uuteen perhevapaalainsäädäntöön.

Vanhoista perhevapaaoikeuksista voit lukea SAK:n Perhevapaaoppaasta luottamushenkilöille 2019 (pdf).

Sisältö

• Mitä perhevapaalla tarkoitetaan?
• Miten ansiot ja etuudet määräytyvät perhevapaan aikana?
• Miten palkka määräytyy perhevapaan aikana?
• Milloin pitää ilmoittaa raskaudesta työnantajalle?
• Miten jäsenmaksut määräytyvät perhevapaan aikana?
• Saako työnantaja irtisanoa perhevapaan aikana?
• Kertyykö lomaa ja eläkettä perhevapaan aikana?

Mitä perhevapailla tarkoitetaan?

Työsopimuslain mukaan perhevapailla tarkoitetaan raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaata, osittaista vanhempainvapaata, hoitovapaata, osittaista hoitovapaata, tilapäistä hoitovapaata ja muita pakottavia poissaoloja perhesyiden takia.

Raskausvapaalla tarkoitetaan vapaata, joka alkaa aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen lapsen laskettua syntymäaikaa ja kestää enintään 40 arkipäivää lapsen syntymähetkestä riippumatta. Työssäkäyvä äiti voi tehdä raskausvapaan aikana töitä työnantajan suostumuksella, mutta työ ei saa olla vaaraksi äidille tai sikiölle. Äidin on kuitenkin oltava pakollisilla vapailla ainakin kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa ja kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen.

Erityisraskausvapaa on tarkoitettu äideille, jotka työskentelevät omaa tai sikiön terveyttä vaarantavissa työtehtävissä tai työoloissa, jollei työnantaja pysty siirtämään raskaana olevaa muihin tehtäviin. Tällaisia työoloja ovat esimerkiksi altistus kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuville taudeille. Erityisrahakausi päättyy silloin, kun raskausrahakausi alkaa. Korvausta maksaa Kela.

Vanhempainvapaalla tarkoitetaan vapaata, joka alkaa heti raskausvapaan jälkeen ja kestää enintään 320 päivää riippumatta siitä, onko kyseessä biologisen lapsen vai adoptiolapsen hoitaminen. Vanhempainvapaa jakautuu tasan vanhempien kesken, eli kummallakin vanhemmalla on käytettävänään 160 arkipäivää (n. 6,5 kuukautta). Tästä omasta kiintiöstään vanhempi voi halutessaan siirtää enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle. Yksinhuoltaja voi käyttää koko 320 päivän vapaan itse. Vanhempainvapaata voi käyttää siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. 

Osittaisella vanhempainvapaalla tarkoitetaan vapaata, jolloin vanhempi on osa-aikatyössä ja osittain kotona hoitamassa lastaan. Työnantajan kanssa on ensin tehtävä sopimus osa-aikatyöstä. 

Hoitovapaalla tarkoitetaan vapaata, joka alkaa yleensä vanhempainvapaan jälkeen ja kestää siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Myös adoptiolapsen vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen enintään siihen asti, kunnes adoptiosta on kulunut kaksi vuotta tai siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun.

Osittaisella hoitovapaalla tarkoitetaan osittaista vapaata, joka alkaa vanhempainvapaan jälkeen ja kestää siihen asti, kunnes perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy, eli käytännössä toista luokkaa seuraavan heinäkuun loppuun asti.

Tilapäisellä hoitovapaalla tarkoitetaan alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitamista. Vanhemmalla on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata, jos hän jää kotiin hoitamaan äkillisesti sairastunutta lasta tai järjestämään lapselle hoitopaikkaa. Työsopimuslain mukaan tilapäinen hoitovapaa voi kestää enintään neljä työpäivää kerrallaan eikä työnantajalla ole velvollisuutta maksaa palkkaa tältä ajalta. Työehtosopimuksissa saattaa kuitenkin olla eri käytäntöjä, ja siksi kannattaa tutustua oman alan työehtosopimukseen.

Muut pakottavat poissaolot perhesyistä voivat olla sen kaltaisia tilanteita, että työntekijän läsnäolo on välttämätön perhettä kohdanneen ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi, kuten sairaus- tai onnettomuustapauksissa. Tälle poissaololle ei ole säädetty aikarajaa, mutta poissaolon on joka tapauksessa tarkoitettu olevan tilapäistä.

Muissa pakottavissa poissaoloissa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamista varten voi saada vapaata määräajaksi. Työntekijällä ei kuitenkaan ole ehdotonta oikeutta saada vapaata omaishoitoa varten, vaan vapaan kestosta ja muista järjestelyistä pitää sopia työnantajan kanssa.

Siirry takaisin sisällysluetteloon.

Miten ansiot ja etuudet määräytyvät perhevapaan aikana?

Perhevapaan aikana vanhemmalla on oikeus saada korvausta joko työnantajalta tai viime kädessä Kelalta riippuen työsuhteen pituudesta, työehtosopimuksesta tai mahdollisesti työpaikan työntekijälle edullisemmista käytännöistä.

Tässä kerrotaan Kelan perhevapaan aikana maksettavista päivärahoista. Annettavat neuvot ja tiedot ovat varsin yleisiä, tarkempaa tietoa saat Kelan lapsiperheiden sivulta. Verkkosivuilta löytyy myös laskuri arvioimaan oikeutta etuuteen, tuen määrää ja maksuaikaa.

Perhevapaan aikana Kela maksaa raskaus- ja vanhempainrahaa sekä osittaista vanhempainrahaa. Vanhempainrahan jälkeen hoitovapaalla maksetaan lapsen hoidosta lastenhoidon tukea. Lisäksi hoitovapaan aikana pienituloiset voivat saada kuntalisää niissä kunnissa, joissa sitä maksetaan.

Kelan maksaman päivärahan suuruus perustuu ansioihin, vähimmäismäärään tai kiintiösummaan riippuen etuudesta ja etuuksien edellytysten täyttymisestä.

Myös työttömällä vanhemmalla on oikeus Kelan maksamaan päivärahaan lapsen hoidon aikana. Työttömän on keskeytettävä työnhakunsa lapsen hoidon ajaksi, jolloin työttömyysturvan sijasta hänelle maksetaan raskaus- ja vanhempainrahaa. Tämän jälkeen maksetaan kotihoidon tukea.

Raskausrahaa maksetaan 40 arkipäivältä. Rahan maksaa joko työnantaja tai Kela, riippuen työsuhteesta ja työehtosopimuksesta.

Vanhempainrahaa maksetaan raskausajan jälkeen yhteensä 320 arkipäivältä. Sitä maksetaan sekä lapsen syntymän että adoption perusteella. Jos lapsia syntyy kerralla useampi kuin yksi, vanhempainrahaa maksetaan lisää 84 arkipäivää lasta kohden. Yksinhuoltajalla on oikeus käyttää yksin kaikki vanhempainrahapäivät. Kahden vanhemman perheissä vanhempainvapaat jakautuvat tasan, jolloin kummallakin vanhemmalla on oikeus saada vanhempainrahaa 160 arkipäivältä. Näistä voi siirtää toiselle vanhemmalle enintään 63 päivää. Lisäksi vanhempainrahojen maksatusta voidaan pilkkoa perhetilanteeseen sopivaksi ja joustavaksi. Rahaa voidaan maksaa esimerkiksi yksittäisiltä päiviltä, puolikkailta päiviltä tai osalta viikkoa. Vanhempainrahaa voi saada siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta, tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.

Osittainen vanhempainraha mahdollistaa osa-aikatyön sekä lapsen hoidon kotona. Nimensä mukaisesti vanhempainrahaa maksetaan osittain, jolloin käyttämättä jäävä vanhempainraha voidaan käyttää myöhemmin, kuitenkin ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Adoptiotapauksissa osittaista vanhempainrahaa voi saada siihen saakka, kun lapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Osittaisen vanhempainrahan aikana tehtävälle osa-aikatyölle on asetettu tiettyjä ehtoja. Kysy näistä tarkemmin Kelalta. 

Lastenhoidon tukia voi saada vanhempainrahan jälkeen. Näitä ovat joustava hoitoraha, kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja osittainen hoitoraha. Työnteko ja lapsen hoitomuoto määrittelevät oikeuden näihin etuuksiin.

Kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen saaminen riippuu siitä, hoidetaanko lasta kotona vai kodin ulkopuolella. Kotihoidon tukea voi saada, jos lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa ja lapsen syntymästä on kulunut 160 arkipäivää. Kotihoidon tukea ja vanhempainrahaa ei makseta samalta ajalta saman lapsen perusteella. Kotihoidon tukea voi saada siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista, joku muu lähiomainen tai palkattu hoitaja. Adoptiovanhemmilla on oikeus kotihoidon tukeen myös yli 3-vuotiaasta lapsesta. Adoptiotapauksissa tukea voi saada kahdelta vuodelta hoitoonottopäivästä.

Yksityisen hoidon tukea perhe voi saada silloin, kun lapsi on hoidossa yksityisessä päiväkodissa tai häntä hoitaa yksityinen lastenhoitaja. Tuki on tarkoitettu alle kouluikäisen lapsen hoitojärjestelyihin.

Joustavaa hoitorahaa voi saada, jos vanhempainvapaan jälkeen vanhempi palaa osa-aikatyöhön. Joustavaa hoitorahaa voi saada siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Joustavaa hoitorahaa voivat saada molemmat vanhemmat yhtä aikaa, jos he hoitavat lasta eri aikoina. Etuutta voi hakea myös vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Muut tuet, kuten kotihoidontuki, vaikuttavat joustavan hoitorahan saamiseen, kun taas perhemuodolla ei ole vaikutusta sen saamiseen.

Osittainen hoitoraha on tarkoitettu vanhemmalle, joka on lyhentänyt työaikaansa lain edellyttämällä tavalla ensimmäisellä tai toisella luokalla olevan koululaisen hoidon vuoksi. Molemmat vanhemmat voivat saada osittaista hoitorahaa samaan aikaan, edellyttäen että vanhemmat hoitavat lasta vuorotellen eri aikoina. Perhemuodolla ei ole vaikutusta etuuden saamiseen.

Erityishoitorahaa voi saada silloin, kun vanhempi on estynyt työstään, koska hänen on osallistuttava alle 16-vuotiaan vakavasti sairaan tai vammaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen. Muut etuudet tai palkan saaminen lapsen hoidon ajalla saattavat vaikuttaa etuuden saamiseen.

Siirry takaisin sisällysluetteloon.

Miten palkka määräytyy perhevapaan aikana?

Perhevapaa-ajan palkan määrätymisessä on alakohtaisia eroja. Klikkaa linkistä omaa työehtosopimustasi, ja lue tarkemmin mitä perhevapaista on sovittu.

Siirry takaisin sisällysluetteloon.

Milloin pitää ilmoittaa raskaudesta työnantajalle?

Lainsäädäntö ei määrittele sitä, koska raskaudesta on ilmoitettava työnantajalle. Työntekijällä on kuitenkin työsopimuslain mukaan velvollisuus ilmoittaa työnantajalle äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta vähintään kaksi kuukautta ennen suunniteltua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 päivää, on ilmoitusaika yksi kuukausi.

Parasta on, että ilmoitat raskaudesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kun ilmoitat raskaudesta, sinua alkaa koskea raskaudenaikainen irtisanomissuoja. Työnantajalla on myös odottavaan äitiin kohdistuvia korostettuja työsuojeluvelvoitteita.

Lue lisää artikkelista: Miten raskaus vaikuttaa työsuhteeseen?

Siirry takaisin sisällysluetteloon.

Miten jäsenmaksut määräytyvät perhevapaan aikana?

Jäsenen tulee ilmoittaa perhevapaalle jäämisestä aina PAMille. Jäsenyys ei katkea, mutta liiton kanssa sovitaan jäsenmaksuvapautuksesta.

Palkalliselta perhevapaan jaksolta maksetaan jäsenmaksu normaalisti. Tämän jälkeen siirryttäessä Kelan päivärahoille jäsenmaksua ei makseta.

Lue lisää aiheesta: Päivitä jäsentietosi – muutos elämässä voi vaikuttaa jäsenmaksuun.

Siirry takaisin sisällysluetteloon.

Saako työnantaja irtisanoa perhevapaan aikana?

Työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää raskauden tai perhevapaan käyttämisen vuoksi. Perhevapaalla olevan työntekijän voi irtisanoa vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Lisätietoja:

• Miten raskaus vaikuttaa työsuhteeseen?
• Työsuhteen päättyminen

Siirry takaisin sisällysluetteloon.

Kertyykö lomaa ja eläkettä perhevapaan aikana?

Vuosilomalain mukaan työntekijä ansaitsee vuosilomaa myös vanhempainvapaiden ajalta. Vuosiloma kertyy erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaiden sekä pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana enintään kuuden kuukauden ajalta (156 päivältä). Sen sijaan vuosilomaa ei kerry hoitovapaan aikana.

Työntekijän eläkelain mukaan myös palkattomien perhevapaiden ajalta karttuu työeläkettä. Perhevapaan ajalta eläkettä karttuu 121 prosenttia työtuloista, joista perhevapaan etuudet ovat määräytyneet. Jos syystä tai toisesta vanhempainraha on maksettu vähimmäismääräisenä, eläkettä kertyy minimiansiorajan perusteella, 757,14 €/kk mukaan (v. 2020 taso). Tämän minimiansiorajan perusteella eläkettä kertyy myös hoitovapaan ajalta, eli alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidon ajalta.

Siirry takaisin sisällysluetteloon.

Lue myös

• Miten raskaus vaikuttaa työsuhteeseen?
• Päivitä jäsentietosi – muutos elämässä voi vaikuttaa jäsenmaksuun
• SAK:n opas luottamusmiehelle perhevapaasta 2022
• Työsopimuslaki