Työväkivalta

Päivitetty: 30.11.2020

Monissa palvelualojen työtehtävissä on riski joutua väkivallan kohteeksi. Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että työtä voi tehdä mahdollisimman turvallisesti ja opastaa työntekijää, turvalliseen työskentelytapaan.  

Väkivaltatilanteisiin pitää varautua


Vaikka asiakkaiden aiheuttamia väkivaltatilanteita on vaikea estää kokonaan, voidaan niihin kuitenkin varautua niin, että niistä johtuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Väkivallan uhka on otettava huomioon jo silloin, kun työtehtäviä ja työympäristöä suunnitellaan. Koko henkilöstö on koulutettava väkivaltatilanteiden hallintaan. Turvallisuusohjeiden tulee olla yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä. Ne pitää laatia yhteistyössä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.

Jokaiselle työntekijälle tulisi olla selvää, ettei  omaa turvallisuutta saa vaarantaa, vaikka kyseessä olisikin työnantajan omaisuuden varjelu. Ryöstäjiä ei kannata vastustaa, eikä näpistelijöitä juosta kiinni kaupan ulkopuolella. Näpistelyn torjuntaan tulee olla tarkat ohjeet, eikä kiinniottoa saa edellyttää esimerkiksi yksin työskennellessä, jos väkivallan uhka on merkittävä.

Perehdytyksestä on huolehdittava aina, kun työpaikalla aloittaa uusi työntekijä. Tästä ei voi tehdä poikkeusta, vaikka työsuhde olisi lyhytkestoinen.

Työnantajan velvollisuus on

  • järjestää työtavat ja työtilat mahdollisimman turvallisiksi
  • antaa menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalta
  • järjestää mahdollisuus hälyttää apua (muu kuin työntekijän oma puhelin)
  • järjestää mahdollisuus jälkihoitoon
  • laatia turvallisuusohjeet kaikkien saataville, mm. hätänumerot

Työehtosopimusten kirjaukset väkivallan ehkäisystä
Kaupan ala

Kiinteistöpalveluala

Matkailu-, ravitsemis- ja vapaa-ajanpalveluala

Väkivaltariskin merkitystä ei saa vähätellä


Tutkimusten mukaan työntekijät pelkäävät väkivaltaa silloinkin, kun omalle kohdalle ei ole sattunut väkivaltatilannetta. Kun on tietoa että omassa työpaikassa tai sen lähellä olevissa työpaikoissa on sattunut häiriötilanteita, se voi aiheuttaa turvattomuutta.  On tärkeää, että työntekijät voivat tuoda esiin pelon kokemuksiaan. Työntekijöiden turvallisuuden tunnetta lisää se, että työnantaja ottaa turvallisuuden hallinnan tosissaan, että on selkeät ohjeet ja asiaa on harjoiteltu.

 

Väkivallan uhan arviointi


Työnantajalla on velvollisuus arvioida työpaikan turvallisuusvaarat ja tehdä suojaus- ja korjaustoimia. Väkivallan uhan määrää on hankala mitata ja siksi se jää helposti tekemättä. Suojaustoimiten tulisi kuitenkin perustua tilannearvioon joka huomioi varsinaisten tilanteiden lisäksi myös henkilöstön kokemukset.

Kuinka väkivallan riskiä tulisi arvioida?
Työnantajalla on useita tapoja kerätä tietoa työpaikan vaaroista ja riskien suuruudesta. Tehokkaimpia välineitä on seurata läheltä piti -tilanteita. Jos läheltä piti –tilanteiden määrä kasvaa, eivät varautumiskeinot ole riittäviä, ja niitä on parannettava.

Seurannan pitää olla sopivan helppo niin, että työntekijät pystyvät kirjaamaan ylös sattuneita tilanteita ja ilmoittamaan niistä mahdollisimman helposti. Seurannan voi tehdä yksinkertaisimmillaan vaikkapa ruutuvihkoon.

Läheltä piti -tilanteiden lisäksi on hyvä seurata työpaikan lähiympäristön tapahtumia. Onko alue rauhallinen vai rauhaton ja mihin kellonaikoihin tai viikonpäivinä häiriöitä sattuu? Tietoa voi saada poliisiviranomaiseltakin, mutta myös seuraamalla paikallismedioita ja vaihtamalla kuulumisia naapuruston muiden palvelualan yrittäjien kanssa.

Väkivalta kuormittaa pelkkänä uhkanakin


Väkivallan uhkaa arvioidessa ei saa unohtaa uhan aiheuttamia henkistä kuormitusta. Jopa työpaikassa, jossa ei mitään kovin vakavaa väkivaltaista häiriötä ole sattunut, voivat muualla sattuneet tapahtumat aiheuttaa pelkoa.

Työntekijöiden hyvinvointia voi mitata esimerkiksi työterveyshuollon työolokyselyillä. Tilanteet voivat kuitenkin muuttua lyhyellä aikataululla ja on tärkeää, että työntekijät tuntevat voivansa koska tahansa tuoda esille kokemuksensa.

Mitä pitäisi tehdä, jos riski todetaan vähäistä suuremmaksi?
Yhtä pätevää ohjetta, joka sopii kaikille työpaikoille ei voi laatia. On määriteltävä tehtävät, ajankohdat ja tilanteet, joissa väkivallan uhka esiintyy ja ratkaistava työpaikkakohtaisesti, mitkä ovat tehokkaimmat keinot.

Joissakin paikoissa on tarpeen satsata paikalla olevaan vartiointiin tai vähentää tai välttää yksintyöskentelyä. Toisissa voi riittää esim. valaistuksen lisääminen, ikkunateippausten poistaminen ja menettelytapojen kertaaminen.

Kaikki tilannearviot eivät voi johtaa esimerkiksi velvoitteeseen hankkia teknistä turvalaitteistoa, mutta kaikki eivät voi myöskään päätyä sen tarpeettomuuteen. Käytettävistä torjuntakeinoista tulee sopia työpaikalla työsuojelun yhteistoimintamenettelyin. Useammin kuin kerran ryöstetyssä liikkeessä on kohtuullista odottaa jo selkeätä panosta turvallisuuden kasvattamiseen.

Yksintyöskentely


Yksintyöskentelyyn tarvitaan usein tarkennettuja ohjeita ja järjestelyjä. Erityisesti korostuu se, että avun hälyttämisen tulisi tapahtua huomaamattomasti. Yksintyöskentelyn vaikutus väkivallan uhkaan ei ole yksiselitteinen, mutta yksin koettu väkivaltatilanne yleensä vaikuttaa vahvemmin uhriin, kuin yhdessä työkaverin kanssa koettu.

Jälkihoito


Työntekijän tietoisuus väkivallan uhasta edistää palautumista ikävän tilanteen aiheuttamasta henkisestä kolhusta. Eniten haittaa kokevat ne, jotka tulevat täysin yllätetyiksi. Väkivaltatilanteeseen joutunut työntekijä saattaa vähättellä tapahtuman itselleen aiheuttamia reaktioita. Ohjaus jälkihoitoon tulee olla riittävän jämäkkä, jotta apu ei jäisi hakematta. Välitön jälkipuinti esimerkiksi työterveyshoidossa edesauttaa tilanteesta selviytymistä ilman vakavampia jälkiseuraamuksia. Käsittelemättä jätetyt tilanteet voivat aiheuttaa pysyviä pelkotiloja, jotka haittaavat työskentelyä ja lopulta alentavat työkykyä.

 

Kiinnostaako aihe? Lue lisää

Jäsenedut

    Muutoksia

      Puhelinpalvelu ma–pe

      Moniin kysymyksiin löydät  vastauksia verkkosivuiltamme

      Jäsenyys ja liittyminen 
      Esimerkiksi jäsenyyteen, jäsenmaksuihin sekä jäsenetuihin liittyvät asiat
      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat
      Esimerkiksi palkkaan, työaikoihin, lomiin ja irtisanomisiin liittyvät asiat
      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska
      Ärenden som bland annat hänför sig till medlemskapet, medlemsavgifter samt medlemsförmåner och frågor som bland annat hänför sig till lön, arbetstider, semester och uppsägning.
      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English
      Matters concerning among others your membership, membership fees and benefits
      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English
      Questions you have about salary, working hours, holiday and dismissal etc.
      030 100 625  klo 10-14

      Muut palvelukanavat

      Siirry Yhteystiedot-sivulle

      Puhelinpalvelu ma–pe

      Moniin kysymyksiin löydät  vastauksia verkkosivuiltamme

      Jäsenyys ja liittyminen 
      Esimerkiksi jäsenyyteen, jäsenmaksuihin sekä jäsenetuihin liittyvät asiat
      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat
      Esimerkiksi palkkaan, työaikoihin, lomiin ja irtisanomisiin liittyvät asiat
      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska
      Ärenden som bland annat hänför sig till medlemskapet, medlemsavgifter samt medlemsförmåner och frågor som bland annat hänför sig till lön, arbetstider, semester och uppsägning.
      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English
      Matters concerning among others your membership, membership fees and benefits
      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English
      Questions you have about salary, working hours, holiday and dismissal etc.
      030 100 625  klo 10-14

      Muut palvelukanavat

      Siirry Yhteystiedot-sivulle