Yötyö, vuorotyö ja jaksotyö

Päivitetty: 14.12.2021

Yötyö

Yötyötä on työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana. Säännöllistä yötyötä ei saa teettää vapaasti, vaan se on sallittua ainoastaan työaikalain 8 §:ssä olevassa luettelossa mainituissa tilanteissa. Nuorilla työntekijöillä yötyön teettäminen on pääosin kielletty

Työehtosopimusten työajan sijoittamista koskevat määräykset voivat rajoittaa tai laajentaa niiden tilanteiden luetteloa, joissa yötyön teettäminen on sallittua.

Yötyötä tekevällä työntekijällä voi olla myös oikeus  työmatkakuljetukseen työaikalain 8 a § mukaan mikäli työvuoron alkamis- tai päättymisaikana ei ole reitiltään tai aikataulultaan tyydyttävää julkista liikennettä eikä työntekijällä ole käytettävissään autoa tai siihen verrattavaa kulkuneuvoa.

Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö.  Yksilölliset erot yötyöhön sopeutumisessa voivat olla suuria. Kuormittumiseen vaikuttavat yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi muun muassa perhetilanne ja työmatkaan käytettävä aika.

Valtioneuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista töistä (1485/2001) on myös yötyön todettu voivan aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa, joten yötyötä tekeville on tehtävä työnantajan kustannuksella terveystarkastus. Yötyön mahdollisesti aiheuttamien yleisten ja yksilöllisten terveyshaittojen selvittäminen kuuluu työterveyshuollon tekemään työpaikkaselvitykseen.

Toisinaan voi olla tarpeen järjestää työntekijälle mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtää hänet yötyöstä päivätyöhön, jos sillä torjutaan työntekijän terveydelle aiheutuva vaara. Tarve työtehtävien vaihtamiseen voi olla tilapäinen esimerkiksi lääkehoito, raskaus tai sitten se on pysyvä.

Työntekijän oikeus vaihtaa työtehtäviä tai -aikaa riippuu myös muun muassa yrityksen toiminnan laajuudesta, tuotantomenetelmistä ja henkilöstön määrästä. Suuremmilla työpaikoilla vaihtoihin on usein paremmat edellytykset. Siten säännös ei anna työntekijälle ehdotonta oikeutta yötyön vaihtamiseen päivätyöksi. Työtehtävien vaihtamisen tarvetta arvioitaessa on tarpeen käyttää työterveyshuoltoa apuna.

 

Vuorotyö

Työaikalain tarkoittama vuorotyö on työaikamuoto, jossa työvuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta sovituin ajanjaksoin. Yleisimmät vuorotyömuodot ovat kaksi- ja kolmivuorotyö, joista kolmivuorotyöhön liittyy yleensä yötyötä.

Palvelualoilla on myös yleisesti, esimerkiksi kaupan alalla, käytössä epäsäännöllinen vuorotyö, jossa työvuorot sijoittuvat jopa koko vuorokaudelle, mutta eivät vaihdu säännöllisesti eivätkä ole samanpituisia. 

 

Jaksotyö

Työaika voidaan järjestää jaksotyönä työaikalaissa erikseen mainituilla aloilla. Jaksotyössä työaika on pääsäännön mukaan kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Palvelualoilla esimerkiksi matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluissa on sovittu jaksotyöajasta, jossa työaika tasoittuu kolmiviikkoisjaksoittain enintään 112,5 tuntiin. 

 

Vuoro- ja jaksotyö voivat tarjota elämäntilanteesta riippuen työntekijälle etuja mm. lisääntyneeseen vapaa-ajan ja rahallisten lisäkorvausten muodossa. Muutokset uni- ja uni-valv rytmissä voivat kuitenkin vaikuttaa haitallisesti sosiaaliseen elämään ja epäsäännöllinen työ kuormittaa elimistöä tavallista enemmän.

Jaksamisen ja terveyden kannalta pitkien tövuorojen ja työvuoroputkien välttäminen ovat avaintekijöitä. Olennaisia ovat myös riittävä uni, säännölliset ja terveelliset ateriat, liikunta ja muut terveelliset elämäntavat. Säännölliset terveystarkastukset saattavat toimia terveyshaittojen ennaltaehkäisijänä.

Lisätietoa

Yötyö, Työsuojeluhallinto

Työaikalaki 872/2019

Laki nuorista työntekijöistä 998/1993

Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 145/2001

Julkaisuja

Työaika, Työterveyslaitos

Vuorotyö, yötyö ja terveys, TTK

Hyvinvointia vuorotyöhön

Kiinnostaako aihe? Lue lisää

Jäsenedut

    Muutoksia

      Yhteystiedot

      Katso tarkemmat yhteystiedot

      Jäsenyys ja liittyminen 

      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat

      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      PAMin toimistot
      Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English

      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English

      030 100 625  klo 10-14

      Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

      Yhteystiedot

      Katso tarkemmat yhteystiedot

      Jäsenyys ja liittyminen 

      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat

      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      PAMin toimistot
      Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English

      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English

      030 100 625  klo 10-14

      Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme