Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Vuosiloma: miten se kertyy, määräytyy ja pidetään? 
Artikkelit

28.07.2026 07:03

Vuosiloma: miten se kertyy, määräytyy ja pidetään? 

Vuosiloma on työntekijän lakisääteinen oikeus palkalliseen lomaan. Vuosiloman pituus määräytyy työsuhteen keston perusteella. Lomaa kertyy tavallisesti 2–2,5 arkipäivää kuukaudessa. Täysi vuosiloma on yleensä 24–30 arkipäivää vuodessa. 

Nuori nainen hymyilee ja rentoutuu riippumatossa parvekkeella kuulokkeet korvilla, viherkasvit ympärillä .

Mikä on vuosiloma? 

Vuosiloman tarkoitus on turvata työntekijälle mahdollisuus lepoon ja palautumiseen. 

Vuosiloma jakautuu yleensä kesälomaan ja talvilomaan. Kesäloma annetaan pääsääntöisesti lomakaudella 2.5.–30.9. Talviloma pidetään yleensä kesälomakauden ulkopuolella.  

Työnantaja päättää loman ajankohdan, mutta työntekijää on kuultava ennen päätöstä. 

Miten vuosiloma kertyy? 

Vuosilomaa kertyy ajanjaksolla 1.4.–31.3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomaa kertyy kuukausilta, jolloin työntekijä on tehnyt töitä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. 

Jos työsuhde on kestänyt maaliskuun loppuun mennessä alle vuoden, lomaa kertyy kaksi arkipäivää kuukaudessa. Vähintään vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa kertyy 2,5 arkipäivää kuukaudessa.  

Myös määräaikaisessa työsuhteessa työntekijällä on oikeus vuosilomaan samojen sääntöjen mukaisesti. 

Miten vuosiloma pidetään? 

Kesäloma on annettava pääsääntöisesti kesälomakaudella eli 2.5.–30.9. välisenä aikana. Loput lomapäivät (talviloma) pidetään pääsääntöisesti muuna aikana eli 1.10–30.4. välillä ennen uuden lomakauden alkua. 

Milloin lauantai lasketaan lomapäiväksi? 

Lauantai lasketaan lomapäiväksi, vaikka työntekijä ei normaalisti tekisi töitä lauantaisin. Vuosilomalaissa lomapäiviä ovat kaikki arkipäivät, ja myös lauantai lasketaan laissa arkipäiväksi, jos se osuu loman ajalle. Esimerkiksi viikon mittainen vuosiloma kuluttaa yleensä kuusi lomapäivää, koska lauantai osuu loman ajalle. 

Jos loma alkaa tai loppuu keskellä viikkoa niin, ettei lauantai osu loman ajalle, lauantaita ei lasketa lomapäiväksi. 

Jos lauantaille osuu arkipyhävapaa, sitä ei lasketa lomapäiväksi.  

Miten vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät? 

Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan vuosilomapalkkaa. Sen laskentatapa riippuu muun muassa palkkaustavasta ja työajasta. Lisäksi työehtosopimukset sisältävät lakia parempia määräyksiä. 

Lomaraha ja lomaltapaluuraha ovat työehtosopimuksissa sovittuja lisäetuja työntekijöille. Lomaraha tai lomaltapaluuraha on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa (2 tai 2,5 päivää/kuukausi) vastaavasta lomapalkasta.  

Jos työntekijälle ei kerry vuosilomaa tai työsuhde päättyy ennen loman pitämistä, hänelle maksetaan lomakorvaus. Lomakorvaus korvaa pitämättä jääneet lomapäivät rahana. 

Lue tarkemmin, miten lomapalkka määräytyy PAMin työelämäoppaasta. 

Miten sairaus, lomautus, perhevapaat ja opintovapaa vaikuttavat vuosilomaan? 

Jos työntekijä sairastuu ennen vuosiloman alkua tai sen aikana, hänellä voi olla oikeus pyytää lomapäivien siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Sairastuminen voi myös vaikuttaa vuosiloman kertymiseen. Jos työntekijä on poissa sairauden, tapaturman tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, voi vuosilomaa kertyä enintään 75 työpäivän ajalta. 

Lomautuspäivät kerryttävät normaalisti vuosilomaa enintään 30 työpäivään asti. Sen jälkeen vuosilomaa ei enää kerry. Jos lomautus kestää enimmillään 30 päivää, se ei vaikuta vuosiloman kertymiseen.  

Vanhempainvapaan aikana vuosilomaa kertyy enintään 160 arkipäivän ajalta. Tätä pidemmiltä perhevapailta vuosilomaa ei yleensä kerry.  

Opintovapaa kerryttää vuosilomaa enintään 30 työpäivältä. Tämä edellyttää sitä, että työntekijä palaa töihin välittömästi opintovapaan päätyttyä. 

Miten osa-aikatyö ja nollatuntisopimus vaikuttavat vuosilomaan? 

Myös osa-aikaisella työntekijällä ja nollatuntisopimuksella työskentelevällä on oikeus vuosilomaan. Jos työpäiviä ei kerry riittävästi 14 päivän säännön mukaan, vuosiloman kertyminen arvioidaan 35 tunnin säännön perusteella. Jos vuosilomaa ei synny lain edellyttämällä tavalla, työntekijällä voi silti olla oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen. 

Työehtosopimuksissa voi olla lakia parempia ehtoja. Kannattaa aina tarkastaa oman alan työehtosopimuksesta, miten vuosiloma kertyy ja sisältääkö sopimus vuosilomalakia parempia määräyksiä.  

Teksti: Marjukka Kähönen
Kuva: Shotterstock

Avainsanat:

työsuhde

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku