Palkka

Palkka on työnantajan työntekijälle maksama korvaus tehdystä työstä.

Miten palkka määräytyy?
Palkat ja ansiot tilastoissa
Saitko palkkasi oikein?
Loppupalkka
Odotusajan palkka

Miten palkka määräytyy?

Palkasta ja muista työnteon ehdoista työntekijä ja työnantaja sopivat tehdessään työsopimuksen. Se on syytä tehdä kirjallisena.

Suomessa ei ole olemassa lakia, joka määräisi palkan suuruuden. Alojen vähimmäispalkoista sovitaan työntekijäliiton (esimerkiksi PAM) ja työnantajaliiton tekemissä työehtosopimuksissa. Työntekijä ja työnantaja eivät voi työsopimuksessa sopia näitä vähimmäispalkkoja huonommasta palkasta. Sen sijaan paremmasta palkasta voi aina sopia.

Palkan voi jakaa peruspalkkaan ja erilaisiin palkan lisiin. Peruspalkka voidaan maksaa kuukausi-, tunti- tai urakkapalkkana. Lisät voivat muodostua esimerkiksi iltatyöstä, pyhäpäivinä tehdystä työstä tai ylityöstä. Eri aloilla lisät eroavat toisistaan. Tarkista aina oman alasi työehtosopimuksesta, millaista palkkaa sinulle kuuluu maksaa.

Kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan vähittäispalkan voit tarkastaa myös täältä.

Palkat ja ansiot tilastoissa

Palkalla ja ansioilla on tilastoissa ero. Mikä se on? Sitä selvittää PAMin ekonomisti Antti Koskela oheisella videolla.

Palkka tarkoittaa vain peruspalkkaa. Kun puhutaan ansioista, tulee mukaan olosuhdelisät, työaikalisät ja provisiolisät, mutta ei ylitöitä. Ansiot muodostuvat usein korkeammaksi kuin peruspalkka.

Puhekielessähän palkka ja ansiot tarkoittavat usein samaa, mutta tosiasiassa niillä on ero. Se on tärkeää tietää, kun vertaillaan tilastojen pohjalta eri alojen tienestejä.

Saitko palkkasi oikein?

Joskus palkka ei maksetakaan sen suuruisena kuin pitäisi ja siksi palkkaa ja työaikaa kannattaa seurata. Pyydä kaikki palkkaan liittyvät keskustelut kirjallisena. Niin on helpompi todistaa, mitä on sovittu.

1. Pidä työkirjanpitoa.
Merkitse tekemäsi työtunnit esimerkiksi paperiseen kalenteriin. Sitä voi tarvittaessa käyttää vuosienkin jälkeen todisteena.

2. Tarkista aina palkkatositteesi.
Työnantajan kuuluu toimittaa työntekijälle palkkalaskelma (palkkatosite, tilinauha) aina palkanmaksun yhteydessä. Tarkista se ja vertaa työaikakirjanpitoosi. Täsmääkö tekemiesi tuntien määrä? Saitko myös kaikki lisät? Pidä palkkatositteesi tallella.

3. Pyydä työnantajalta oikaisua.
Jos palkkaa jäi saamatta, huomaat virheitä tai puutteita, ota saman tien yhteys työnantajaan ja pyri selvittämään asia. Useimmiten kyse on inhimillisestä erehdyksestä, jonka oikaiseminen vaatii vain huomautuksen.

4. Hae apua tarvittaessa
Jos olet epävarma asiastasi, tarkista se työpaikkasi luottamusmieheltä. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, ole yhteydessä liittoon.

Jos asia ei ratkea omalla huomautuksellasi, luottamusmies tai liitto auttavat ja hoitavat asiaa eteenpäin. Ole yhteydessä.
Hurjimmissa tapauksissa työntekijä on saanut jälkikäteen luottamusmiehen tai liiton avustamana useiden tuhansien eurojen palkkasaatavat, esimerkiksi maksamattomat työaikalisät.

Näin tulkitset palkkatositettasi

1. Yhteystiedot
Varmista, että henkilötietosi ja pankki-tilisi ovat ajan tasalla.

2. Palkanmaksukausi
Palkanmaksukausi on se aika, jonka ajalta tehdystä työstä kyseinen palkka maksetaan.

3. Palkka
Peruspalkka voidaan maksaa kuukausi-, tunti- tai urakkapalkkana. Palvelualojen vähimmäispalkoista on sovittu PAM ja työnantajaliittojen tekemissä työehtosopimuksissa. Työntekijä ja työnantaja eivät voi työsopimuksessa sopia näitä vähimmäispalkkoja huonommasta palkasta. Sen sijaan paremmasta palkasta voi aina sopia. Tutustu oman alasi työehtosopimukseen tästä.

4. Työaikalisät
Erilaiset lisät ovat olennainen osa palkkaa. Lisät voivat muodostua esimerkiksi iltatyöstä, lauantaityöstä, sunnuntaina tai pyhäpäivinä tehdystä työstä tai ylityöstä. Eri aloilla lisät eroavat toisistaan. Myös se, milloin ilta-, lauantai-, yötyökorvauksiin oikeuttava aika alkaa, vaihtelee. Tarkista oman alasi työehtosopimuksesta, miten lisistä ja niiden maksuperusteista on sovittu.

5. Ylityö
Tehtyjen ylitöiden tulee näkyä palkkalaskelmassa. Monella alalla keskimäärin 37,5–40 tuntia viikossa ylittävästä työstä maksetaan yleensä 50 %:lla korotettua palkkaa. Ylityöstä on eri työehtosopimuksissa erilaisia määräyksiä. Tarkista oman alasi työehtosopimuksesta, miten ylityöstä ja siitä maksettavista korvauksista on sovittu. Lisätyöstä ja ylityöstä tulee aina sopia työnantajan ja työntekijän kesken.

6. Verot
Palkkatositteessa näkyy oman verokorttisi tiedot. Samaa verokorttia käytetään niin pää- kuin sivutoimessa ja verokortissa on koko vuodelle vain yksi tuloraja. Jos tulot ovat muuttuneet tai tuloraja näyttää ylittyvän, kannattaa verokorttia päivittää ajan tasaisilla tulotiedoilla ja toimittaa se hyvissä ajoin työnantajalle.

7. Työeläkemaksu
Lakisääteistä työeläkemaksua peritään suhteessa työntekijöille maksettaviin palkkoihin. Yksityisillä ja julkisilla aloilla työeläkemaksun maksavat työntekijät ja työnantajat yhdessä. Vuonna 2022 yksityisalojen työntekijöiden eläkelain eli TyEL:n mukainen työeläkemaksu on keskimäärin 24,85 % työntekijälle maksettavasta palkkasummasta. Työntekijän maksuosuus tästä on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä työntekijöillä 7,15 % ja 53–62-vuotiailla 8,65 %. Työnantajan maksuosuus on keskimäärin 17,40 %.

8. Työttömyysvakuutusmaksu
Lakisääteistä työttömyysvakuutusmaksua maksavat kaikki työnantajat ja 18–64-vuotiaat palkansaajat. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan työttömyysetuuksia eli työttömyyskassojen maksamaa ansiosidonnaista ansiopäivärahaa sekä Kelan maksamaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Vuonna 2022 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,50 % palkasta.

9. Ay-jäsenmaksu
Jos olet tehnyt työnantajasi kanssa perintäsopimuksen, palkastasi vähennetään automaattisesti PAMin 1,5 %:n jäsenmaksu. Perintäsopimus koskee vain yhtä työnantajaa. Jos sinulla on useampia työnantajia, tulee perintäsopimus tehdä jokaisen kanssa erikseen. Liiton jäsenmaksut ovat sinulle kokonaan verovähennyskelpoisia.

10. Lomapalkka, lomaraha/lomaltapaluuraha ja lomakorvaus
Kun olet palkkakauden aikana vuosilomalla, tulee lomapalkan näkyä palkkalaskelmassa. Työnantajan tulee toimittaa lisäksi erillinen vuosilomapalkkalaskelma, josta ilmenevät lomapalkan tai -korvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet.

Lomarahasta on sovittu työehtosopimuksessa, ja työntekijän pitäessä lomaa se on 50 % vuosilomapalkasta. Lyhyissä työsuhteissa tai myös mahdollisesti usealle työnantajalle tehtävissä osa-aikatöissä vuosilomaa ei aina ehditä pitää työsuhteen aikana, vaan silloin se maksetaan lomakorvauksena. Työsuhteen päättyessä lomakorvauksena maksetaan myös ansaitut, mutta pitämättömät lomat.

Loppupalkka

Loppupalkka eli niin sanottu lopputili on maksettava työsuhteen päättymispäivänä, elleivät osapuolet työsopimuksessa ole toisin sopineet (esimerkiksi että loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymistä seuraavana yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä) tai loppupalkan maksamisesta ole alan työehtosopimuksessa muuta sovittu.

Loppupalkassa on maksettava varsinaisen palkan lisäksi kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat kuten lomakorvaus ja mahdolliset bonukset. 

Odotusajan palkka

Loppupalkan viivästyessä työntekijällä on oikeus saada saatavilleen korkolain mukaista viivästyskorkoa sekä täysi palkkansa odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä.

Jos saatava ei ole selvä ja riidaton, tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai muusta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän huomauttaa suorituksen viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Tällöin työnantajan on suoritettava loppupalkka kolmen arkipäivän kuluessa ja oikeus em. odotuspäivien palkkaan alkaa työnantajalle tämän maksuajan kuluttua.