Perhevapaat

Päivitetty: 15.09.2022

Kun perheeseen syntyy tai adoptoidaan lapsi, vanhemmilla on oikeus jäädä hoitamaan lasta kotiin eli pitää perhevapaata lapsen ensimmäiset kolme vuotta.

Oikeus perhevapaisiin perustuu työsopimuslakiin, ja perhevapaan ajalta maksettavan palkan määräykset löytyvät työehtosopimuksesta, kun taas perhevapaan ajalta maksettavat etuudet määritellään sairausvakuutuslaissa.

Tälle sivulle on koottu tietoa perhevapaista ja niiden aikana maksettavasta toimeentulosta. Perhevapaita koskeva uudistunut lainsäädäntö astui voimaan 1.8.2022 ja se koskee perheitä, joissa lapsen laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai tämän jälkeen. Jos lapsen laskettu syntymäaika on ennen 4.9.2022, sovelletaan vanhaa perhevapaalainsäädäntöä. Alle on koottu tietoa, joka perustuu uuteen perhevapaalainsäädäntöön.

Vanhoista perhevapaaoikeuksista voi lukea täältä.

 

Sisältö

Mitä perhevapaalla tarkoitetaan?
Miten ansiot ja etuudet määräytyvät perhevapaan aikana?
Miten palkka määräytyy perhevapaan aikana kiinteistöpalvelualalla?
Miten palkka määräytyy perhevapaan aikana kaupan alalla?
Miten palkka määräytyy perhevapaan aikana majoitus- ja ravitsemusalalla?
Milloin pitää ilmoittaa raskaudesta työnantajalle?
Miten jäsenmaksut määräytyvät perhevapaan aikana?
Saako työnantaja irtisanoa perhevapaan aikana?
Kertyykö eläkettä ja lomaa perhevapaan aikana?

Mitä perhevapailla tarkoitetaan?

Työsopimuslain mukaan perhevapailla tarkoitetaan raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaata, osittaista vanhempainvapaata, hoitovapaata, osittaista hoitovapaata, tilapäistä hoitovapaata ja muita pakottavia poissaoloja perhesyistä johtuen.

Raskausvapaalla tarkoitetaan vapaata, joka alkaa aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen lapsen laskettua syntymäaikaa ja kestää enintään 40 arkipäivää lapsen syntymähetkestä huolimatta. Työssäkäyvä äiti voi tehdä raskausvapaan aikana töitä työnantajan suostumuksella, mutta työ ei saa olla vaaraksi äidille tai sikiölle. Äidin on kuitenkin oltava pakollisilla vapailla ainakin kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa ja kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen.

Erityisraskausvapaa on tarkoitettu äideille, jotka työskentelevät omaa tai sikiön terveyttä vaarantavissa työtehtävissä tai työoloissa (altistus esimerkiksi kemiallisille aineille, säteilylle, tarttuville taudeille) eikä työnantaja pysty järjestämään tai siirtämään raskaana olevaa muihin tehtäviin. Erityisrahakausi päättyy silloin, kun raskausrahakausi alkaa. Korvausta maksaa Kela.

Vanhempainvapaalla tarkoitetaan vapaata, joka alkaa heti raskausvapaan jälkeen ja kestää enintään 320 päivää riippumatta siitä, onko kyseessä biologisen lapsen vai adoptiolapsen hoitaminen. Vanhempainvapaa jakautuu tasan vanhempien kesken, eli kummallakin vanhemmalla on käytettävänään 160 arkipäivää (n. 6,5 kuukautta). Tästä omasta kiintiöstään vanhempi voi halutessaan siirtää enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle.  Yksinhuoltaja voi käyttää koko 320 päivän vapaan itse. Vanhempainvapaata voi käyttää siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. 

Osittaisella vanhempainvapaalla tarkoitetaan vapaata, jolloin vanhempi on osa-aikatyössä ja osittain kotona hoitamassa lastaan. Työnantajan kanssa on ensin tehtävä sopimus osa-aikatyöstä. 

Hoitovapaalla tarkoitetaan vapaata, joka yleensä alkaa vanhempainvapaan jälkeen ja kestää siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Adoptiolapsen vanhemmilla on myös oikeus hoitovapaaseen enintään siihen asti, kunnes adoptiosta on kulunut kaksi vuotta tai sitten siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun.

Osittaisella hoitovapaalla tarkoitetaan osittaista vapaata, joka alkaa vanhempainvapaan jälkeen ja kestää siihen asti, kunnes perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy, eli käytännössä heinäkuun loppuun asti.

Tilapäisellä hoitovapaalla tarkoitetaan alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitamista. Vanhemmalla on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata, jos hän jää kotiin hoitamaan äkillisesti sairastunutta lasta tai järjestämään lapselle hoitopaikan. Työsopimuslain mukaan tilapäinen hoitovapaa voi kestää enintään neljä työpäivää kerrallaan eikä työnantajalla ole velvollisuutta maksaa palkkaa tältä ajalta. Työehtosopimuksissa saattaa kuitenkin olla eri käytäntöjä, ja siksi kannattaa tutustua oman alan työehtosopimukseen.

Muut pakottavat poissaolot perhesyistä voivat olla sen kaltaisia tilanteita, että työntekijän läsnäolo on välttämätön perhettä kohdanneen ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi, kuten sairaus- tai onnettomuustapauksissa. Tälle poissaololle ei ole säädetty aikarajaa, mutta poissaolon on joka tapauksessa tarkoitettu olevan tilapäistä.

Muissa pakottavissa poissaoloissa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamista varten voi saada vapaata määräajaksi. Työntekijällä ei kuitenkaan ole ehdotonta oikeutta saada vapaata omaishoitoa varten, vaan vapaan kestosta ja muista järjestelyistä pitää sopia työnantajan kanssa.

Miten ansiot ja etuudet määräytyvät perhevapaan aikana?

Perhevapaan aikana vanhemmalla on oikeus saada korvausta joko työnantajalta tai viime kädessä Kelalta riippuen työsuhteen pituudesta, työehtosopimuksesta tai mahdollisesti työpaikan työntekijälle edullisemmista käytännöistä. Tässä kerrotaan Kelan perhevapaan aikana maksettavista päivärahoista. Annettavat neuvot ja tiedot ovat varsin yleisiä, tarkempaa tietoa saat Kelasta ja sen verkkosivuilta, joilta löytyy myös laskuri arvioimaan oikeutta etuuteen, tuen määrää ja maksuaikaa.

Perhevapaan aikana Kela maksaa raskaus- ja vanhempainrahaa sekä osittaista vanhempainrahaa. Vanhempainrahan jälkeen lapsen hoidosta hoitovapaan ajalta maksetaan lastenhoidon tukea. Lisäksi hoitovapaan aikana pienituloiset voivat saada kuntalisää niissä kunnissa, joissa sitä maksetaan.

Kelan maksaman päivärahan suuruus perustuu ansioihin, vähimmäismäärään tai kiintiösummaan riippuen etuudesta ja etuuksien edellytysten täyttymisestä. Myös työttömällä vanhemmalla on oikeus Kelan maksamaan päivärahaan lapsen hoidon aikana. Työttömän on keskeytettävä työnhakunsa lapsen hoidon ajaksi, jolloin työttömyysturvan sijasta hänelle maksetaan raskaus- ja vanhempainrahaa. Tämän jälkeen maksetaan kotihoidon tukea.

Raskausraha. Raskausrahan maksaa kaikilta 40 arkipäivältä joko työnantaja riippuen työsuhteesta ja työehtosopimuksen määräyksistä tai muissa tapauksissa Kela.

Vanhempainraha. Raskausrahan jälkeen maksetaan vanhempainrahaa yhteensä 320 arkipäivältä. Sitä maksetaan sekä lapsen syntymän että adoption perusteella. Jos lapsia syntyy kerralla useampi kuin yksi, vanhempainrahaa maksetaan 84 arkipäivää lisää lasta kohden. Yksinhuoltajalla on oikeus käyttää yksin kaikki vanhempainrahapäivät. Kahden vanhemman perheissä vanhempainvapaat jakautuvat tasan, jolloin kummallakin vanhemmalla on oikeus 160 arkipäivän vanhempainrahaan. Näistä voi siirtää toiselle vanhemmalle enintään 63 vanhempainrahapäivää. Lisäksi vanhempainrahojen maksatusta voidaan pilkkoa perhetilanteen sopivaksi ja joustavaksi, esimerkiksi maksetaan yksittäisiltä päiviltä, puolikkailta päiviltä, osalta viikkoa tai pidempiä jaksoja kerrallaan. Vanhempainrahaa voi saada siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta, tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.

Osittainen vanhempainraha. Jos vanhempainvapaalla haluaa tehdä sekä osa-aikatyötä että hoitaa lasta kotona, tämä onnistuu osittaisella vanhempainrahalla. Nimensä mukaisesti vanhempainrahaa maksetaan osittain, jolloin käyttämättä jäävä vanhempainraha voidaan käyttää myöhemmin, kuitenkin ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta. Adoptiotapauksissa osittaista vanhempainrahaa voi saada siihen saakka, kun lapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Osittaisen vanhempainrahan aikana tehtävälle osa-aikatyölle on asetettu tiettyjä ehtoja. Kysy näistä tarkemmin Kelalta. 

Lastenhoidon tuet. Vanhempainrahan jälkeen on oikeus saada lastenhoidon tukia, joita ovat joustava hoitoraha, kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja osittainen hoitoraha. Työnteko ja lapsen hoitomuoto määrittelevät oikeuden näihin etuuksiin.

Kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen saaminen riippuu siitä, hoidetaanko lasta kotona vai kodin ulkopuolella. Kotihoidon tukea voi saada, jos lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa ja lapsen syntymästä on kulunut 160 arkipäivää. Kotihoidon tukea ja vanhempainrahaa ei makseta samalta ajalta saman lapsen perusteella. Kotihoidon tukea voi saada siihen asti, kun lapsi täyttää 3 vuotta, ja lasta voi hoitaa joko jompikumpi vanhemmista tai joku muu lähiomainen tai palkattu hoitaja. Adoptiovanhemmilla on oikeus kotihoidon tukeen myös yli 3-vuotiaasta lapsesta. Adoptiotapauksissa tukea voi saada kahdelta vuodelta hoitoonottopäivästä.

Yksityisen hoidon tukea perhe voi saada silloin, kun lapsi on hoidossa yksityisessä päiväkodissa tai häntä hoitaa yksityinen lastenhoitaja. Tuki on tarkoitettu alle kouluikäisen lapsen hoitojärjestelyihin.

Joustavaa hoitorahaa voi saada, jos vanhempainvapaan jälkeen vanhempi palaa osa-aikatyöhön. Joustavaa hoitorahaa voi saada siihen asti, kun lapsi täyttää 3 vuotta. Joustavaa hoitorahaa voivat saada molemmat vanhemmat yhtä aikaa, jos he hoitavat lasta eri aikoina. Etuutta voi hakea myös vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Muut tuet, kuten kotihoidontuki, vaikuttavat joustavan hoitorahan saamiseen, kun taas perhemuodolla ei ole vaikutusta sen saamiseen.

Osittainen hoitoraha on tarkoitettu vanhemmalle, joka on lyhentänyt työaikaansa lain edellyttämällä tavalla ensimmäisellä tai toisella luokalla olevan koululaisen hoidon vuoksi. Molemmat vanhemmat voivat saada osittaista hoitorahaa samaan aikaan edellyttäen, että vanhemmat hoitavat lasta vuorotellen eri aikoina. Perhemuodolla ei ole vaikutusta etuuden saamiseen.

Erityishoitorahaa voi saada silloin, kun vanhempi on estynyt työstään, koska hänen on osallistuttava alle 16-vuotiaan vakavasti sairaan tai vammaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen. Muut etuudet tai palkan saaminen lapsen hoidon ajalla saattavat vaikuttaa etuuden saamiseen.

Miten palkka määräytyy perhevapaan aikana kiinteistöpalvelualalla?

Perhevapaa annetaan 4.9.2022 ja sen jälkeen syntyneestä lapsesta uudistuneen lainsäädännön mukaisesti.

PAMin ja työnantajaliiton neuvottelut vanhempainvapaan palkallisuudesta eivät johtaneet lain hengen mukaiseen tulokseen. Työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin perhevapaajaksoihin ei ole toistaiseksi saatu muutoksia. Tarkista palkallisen perhevapaan kesto omalta työnantajaltasi. Perheystävälliset työnantajat ovat sopineet paikallisesti nykyistä työehtosopimusta tasa-arvoisemmat palkalliset vapaat.

Vanhojen perhevapaasääntöjen mukaan äidillä on oikeus palkkaansa 3 kuukaudelta äitiysvapaan ajalta ja isällä 6 päivältä isyysvapaan ajalta, jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden äitiys- tai isyysvapaan alkaessa ja työntekijä palaa takaisin töihin perhevapaan jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työntekijä ei palaa takaisin töihin perhevapaan jälkeen, työnantajalla on oikeus periä takaisin maksamansa palkan ja sairausvakuutuslain päivärahan erotus.  

Työntekijä voi olla poissa työstään alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi 4 päivää. Poissaolot ovat palkallisia ja edellytyksenä on, että sairasta lasta hoitaa kerrallaan vain yksi henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvittaessa pitää selvittää samassa taloudessa asuvan toisen vanhemman esteestä hoitaa lasta. Jos tarve poissaoloon on pidempi, kannattaa keskustella työnantajan kanssa palkattomasta poissaolosta.

Miten palkka määräytyy perhevapaan aikana kaupan alalla?

Perhevapaa annetaan 4.9.2022 ja sen jälkeen syntyneestä lapsesta uudistuneen lainsäädännön mukaisesti.

PAMin ja työnantajaliiton neuvottelut vanhempainvapaan palkallisuudesta eivät johtaneet lain hengen mukaiseen tulokseen. Työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin perhevapaajaksoihin ei ole toistaiseksi saatu muutoksia. Tarkista palkallisen perhevapaan kesto omalta työnantajaltasi. Perheystävälliset työnantajat ovat sopineet paikallisesti nykyistä työehtosopimusta tasa-arvoisemmat palkalliset vapaat.

Vanhojen perhevapaasääntöjen mukaan äidillä on oikeus 3 kuukauden palkkaan, jos työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja työntekijä palaa perhevapaalta työhön. Isyysvapaan ajalta työntekijällä on oikeus palkkaansa 6 päivältä, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät. 

Työntekijällä on oikeus olla tilapäisesti poissa töistä alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi ja saada palkkaa. Työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa kolmelta poissaolopäiviltä. Palkanmaksuvelvollisuus loppuu kolmen päivän jälkeen, minkä jälkeen työntekijä sopii tarvittaessa palkattomista poissaoloistaan työnantajan kanssa. Työnantajan pyynnöstä pitää antaa selvitys toisen vanhemman mahdollisuudesta hoitaa lasta ja esittää lääkärintodistus lapsen sairastumisesta. 

Miten palkka määräytyy perhevapaan aikana majoitus- ja ravitsemusalalla?

Perhevapaa annetaan 4.9.2022 ja sen jälkeen syntyneestä lapsesta uudistuneen lainsäädännön mukaisesti.

PAMin ja työnantajaliiton neuvottelut vanhempainvapaan palkallisuudesta eivät johtaneet lain hengen mukaiseen tulokseen. Työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin perhevapaajaksoihin ei ole toistaiseksi saatu muutoksia. Tarkista palkallisen perhevapaan kesto omalta työnantajaltasi. Perheystävälliset työnantajat ovat sopineet paikallisesti nykyistä työehtosopimusta tasa-arvoisemmat palkalliset vapaat.

Vanhojen perhevapaasääntöjen mukaan äidille maksetaan peruspalkka kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta vapaan alkaessa, jos työsuhde on kestänyt keskeytyksettä vähintään 12 kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista ja työntekijä palaa työhön perhevapaan jälkeen. Isyysvapaan ajalta työntekijälle maksetaan peruspalkka kuudelta arkipäivältä. Mikäli työntekijä ei palaa työhön perhevapaan jälkeen, työnantajalla on oikeus periä maksamansa osuus takaisin. 

Työntekijällä on oikeus olla tilapäisesti poissa töistä alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi ja saada palkkaa. Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan kolmen kalenteripäivän pituiselta ajalta, minkä jälkeen työntekijä sopii tarvittaessa palkattomista poissaoloistaan työnantajan kanssa. Työnantajan pyynnöstä työntekijän tulee antaa selvitys toisen vanhemman mahdollisuudesta hoitaa lasta ja esittää lääkärintodistus lapsen sairastumisesta. 

Milloin pitää ilmoittaa raskaudesta työnantajalle?

Lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa ei ole säännöksiä, milloin raskaudesta tulee ilmoittaa työnantajalle. Tästä huolimatta on erityisen tärkeää ilmoittaa työnantajalle mahdollisimman aikaisin, sillä työnantajan saatua tiedon raskaudesta alkaa raskaudenaikainen irtisanomissuoja ja velvollisuus huolehtia odottavan äidin työsuojelutoimista. Lue lisää täältä

Raskaus- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 pv, on ilmoitusaika yksi kuukausi.

Miten jäsenmaksut määräytyvät perhevapaan aikana?

Jäsenen tulee ilmoittaa perhevapaalle jäämisestä aina PAMille. Jäsenyys ei katkea, mutta liiton kanssa sovitaan jäsenmaksuvapautuksesta.

Palkalliselta perhevapaan jaksolta maksetaan jäsenmaksu normaalisti. Tämän jälkeen siirryttäessä Kelan päivärahoille jäsenmaksua ei makseta. Lue lisää täältä

Saako työnantaja irtisanoa perhevapaan aikana?

Työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää raskauden tai perhevapaan käyttämisen vuoksi. Perhevapaalla olevan työntekijän voi irtisanoa vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Lue lisää täältä

Kertyykö eläkettä ja lomaa perhevapaan aikana?

Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiden sekä perhesyistä johtuvan poissaolon aikana kertyy vuosilomaa enintään 6 kuukauden ajalta (156 päivältä). Sen sijaan hoitovapaan aikana vuosilomaa ei kerry. 

Perhevapaan aikana karttuu työeläkettä myös palkattomien vapaiden ajalta. Tämä tarkoittaa sitä, että myös alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidon ajalta kertyy eläkettä. Lue lisää täältä.

SAK:n opas luottamusmiehelle perhevapaasta.

 

Kiinnostaako aihe? Lue lisää

Jäsenedut

    Muutoksia

      Yhteystiedot

      Katso tarkemmat yhteystiedot

      Huom! Puhelinpalvelut ajalla 26.9.–28.10.
      ma, ke ja pe klo 10–14. 

      Jäsenyys ja liittyminen 

      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat

      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      PAMin toimistot
      Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English

      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English

      030 100 625  klo 10-14

      Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

      Yhteystiedot

      Katso tarkemmat yhteystiedot

      Huom! Puhelinpalvelut ajalla 26.9.–28.10.
      ma, ke ja pe klo 10–14. 

      Jäsenyys ja liittyminen 

      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat

      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      PAMin toimistot
      Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English

      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English

      030 100 625  klo 10-14

      Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme