Vuosiloma

Vuosilomasta on säädetty vuosilomalaissa ja työehtosopimuksissa. Esimerkiksi kaupan alaa, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualaa sekä kiinteistöpalvelualaa koskevat omat vuosilomamääräykset.

Mikäli työehtosopimuksesta ei löydy määräystä, noudatetaan vuosilomalakia.

Loman ansaitseminen

Pääsäännön mukaan työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta vähintään 14 työpäivää sisältävältä kalenterikuukaudelta. Jos työntekijä työskentelee niin harvoin, ettei hänelle kerry 14 työpäivää sisältäviä kuukausia, ansaitaan vuosilomaa niiltä kuukausilta, jolloin hän on tehnyt vähintään 35 työtuntia.

Kalenterikuukautta, jolta lomaa kertyy, kutsutaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Vuosiloma kertyy 1.4. ja 31.3. välisenä ajanjaksona, jota kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi.

• Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, kertyy lomaa 2 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
• Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä vähintään vuoden, lomaa kertyy 2,5 arkipäivää. Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu lakia paremmasta vuosiloman ansainnasta.

Esimerkki

Työsuhde on alkanut 1.1.2018. Työntekijä saa kesällä 2018 kuusi lomapäivää eli yhden viikon loman. Kesällä 2019 hän saa 24 lomapäivää eli neljän viikon loman ja talvella 2019–2020 kuusi lomapäivää.

Jos työskentelet niin vähän, ettet ansaitse lomaa

Työntekijällä, joka työskentelee niin harvoin, ettei ansaitse lainkaan lomaa, on työsuhteen kestäessä oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Työntekijällä, joka on työskennellyt samalle työnantajalle useilla peräkkäisillä määräaikaisilla sopimuksilla, on oikeus vapaaseen siltä osin kuin hän ei ole saanut pitää lomaa. Työntekijällä on oikeus lomakorvaukseen joka maksetaan vapaan yhteydessä.

Loman ansainta poissaolojen ajalta

Vuosilomaa kertyy myös mm. sairauden, tapaturman tai lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta enintään 75 työpäivältä sekä äitiys-, erityisäitiys-, isyys sekä vanhempainvapaan ajalta. 1.4.2016 vuosilomalain muutoksen johdosta 156 päivää. Hoitovapaan ajalta lomaa ei kerry. Myös kokoaikaisen lomautuksen ajalta lomaa kertyy 30 työpäivältä kerrallaan. Jos lomautus keskeytyy lyhyenkin työssäkäynnin vuoksi, 30 päivän laskenta alkaa lomautuksen jatkuessa alusta.

Vuosilomaa kertyy myös mm. sairauden, tapaturman tai lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta enintään 75 työpäivältä sekä äitiys-, erityisäitiys-, isyys sekä vanhempainvapaan ajalta (min 6 kk). Tällöin saattaa syntyä tilanne, jossa laskemaan tulee lisätä, laskennallista palkkaa. (esim. lomanmääräytymisvuoden ansio yhteensä 19.000 + sairasajan palkkaa on maksettu 4 viikolta 1440€, laskennallinen palkka 7 palkattomalle sairaspäivälle on 504€= 20944 € x 11,5% =2408,56€). Hoitovapaan ajalta lomaa ei kerry.

35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevilla työssäolon veroisena aikana pidetään sairauden ja kuntoutuksen osalta enintään 105 kalenteripäivää sekä lomautuksen osalta 42 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa.

1.4.2019 vuosilomalakiin tuli muutos, jonka mukaan jos vuosiloma sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuen alittaa 24 päivää (4 viikkoa), työntekijä saa vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä. Muutokset koskevat 1.4.2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta ansaittavia lomia. Tätä aikaisemmin ansaittuihin lomiin sovelletaan siten ennen voimassa olleita määräyksiä.

Vuosilomalain 7 §:ssä on tarkempi listaus vapaista, joiden ajalta lomaa kertyy. Myös työehtosopimuksista voi löytyä listaus.

Tarkista vuosilomasi laskurilla

laskurilla voit tarkistaa vuosilomasi ja lomapalkkasi, klikkaa osoitteeseen http://www.vuosiloma.fi/

Aiheeseen liittyvät

• Vuosiloma kiinteistöpalvelualalla
• Vuosiloma kaupan alalla
• Vuosiloma marava-alalla
• Vuosiloman pitäminen
• Lomapalkka
• Lomaraha / lomaltapaluuraha
• Vuosilomakorvaus
• Sairastuminen ennen lomaa tai lomalla
• Vuosiloma määräaikaisessa työsuhteessa
• Lomautuksen vaikutus vuosilomaan
• Vuosilomalaskuri