Hyppää sisältöön
Etusivu » Työelämäopas » Työsuhde » Lomat ja vapaat » Vuosiloman antaminen
Viimeksi päivitetty: 24.05.2023

Vuosiloman antaminen, pitäminen ja ajankohdasta ilmoittaminen

Työnantajan on noudatettava lakia vuosiloman antamisessa. Hänen on esimerkiksi ilmoitettava työntekijälle loman ajankohdasta etukäteen.

Vuosiloman antamisessa noudatetaan näitä menettelytapoja:

  • Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisen yleiset periaatteet.
  • Työnantajan on annettava työntekijöille tilaisuus esittää toiveensa loman ajankohdasta ennen loman määräämistä.
  • Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava esitetyt toiveet huomioon.
  • Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti.
  • Vuosiloman ajankohdan määrääminen kuuluu työnantajan direktio-oikeuden piiriin laissa säädetyissä rajoissa.

Koska ja miten vuosilomat pidetään?

Kesäloma (enintään 24 arkipäivää), on annettava kesälomakaudella 2.5. ja 30.9. välisenä aikana. Talviloma (24 arkipäivän ylittävä loman osa, yleensä 6 arkipäivää), annetaan muuna aikana.

Lomapäiviä ovat kaikki arkipäivät, myös lauantait. Lomapäiviä eivät ole pyhäpäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Jos loma sijoittuu esimerkiksi vappuviikolle, ei vapunpäivä ole lomapäivä, vaan se ”hypätään yli” lomapäiviä laskettaessa.

Kesäloma ja talviloma on annettava yhtäjaksoisena. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin sopia, että 12 arkipäivää ylittävä loman osa pidetään yhdessä tai useammassa jaksossa. Työnantaja ei saa yksipuolisesti määrätä lomaa jaettavaksi, ellei se ole välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. Palvelualoilla on käytännössä harvoin tilanteita, jolloin työnantajalla olisi oikeus määrätä vuosiloma pidettäväksi jaksoissa.

Vuosiloma ei saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, jos se johtaa lomapäivien vähenemiseen. Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta sijoittaa äitiys- tai isyysvapaan ajaksi. Loma voidaan sen sijaan sijoittaa vanhempainvapaan ajalle. Työehtosopimuksista löytyy määräyksiä vapaapäivien sijoittamisesta ja ansaitsemisesta vuosilomaviikoilta.

Vuosilomalain mukaan voidaan sopia myös, että ennen työsuhteen päättymistä annetaan sellaisia kertyneitä vuosilomapäiviä, joiden antamiseen ei muuten olisi vielä oikeutta. Tällöin kertynyt vuosiloma pidetään palkallisena työsuhteen aikana, sen sijaan, että kertyneestä vuosilomasta maksettaisiin vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä.

Milloin vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava?

Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista.

Jos kuukauden ilmoitusaikaa ei noudateta, työnantajan on tarvittaessa perusteltava, miksi ilmoitusajan noudattaminen on ollut mahdotonta. Syiden tulee liittyä työnantajan tuotanto- tai palvelutoiminnan järjestämiseen ja sen vaikutuksiin työntekijöiden lomien sijoitteluun. Tällainen syy voi olla esimerkiksi

  • työn järjestelyihin vaikuttavan suuren tilauksen varmistuminen juuri ennen lomakautta tai
  • toisen työntekijän yllättävän poissaolon vaikutus muiden työntekijöiden loma-ajankohtiin.

Jos työnantajan ei ole mahdollista ilmoittaa lomasta kuukautta ennen, ilmoitus voidaan antaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Tällöinkin loman ajankohdasta on ilmoitettava heti, kun se on mahdollista.

Etukäteisilmoitusaika on tarpeen, jotta työntekijä voi tehdä lomasuunnitelmansa ajoissa. Jos työnantaja määrää työntekijän vuosilomalle noudattamatta pakottavaa kahden viikon ilmoitusaikaa eikä loman ajankohdasta tässä yhteydessä sovita, ei työnantajalla ole oikeutta vaatia työntekijää jäämään lomalle.

Tällöin työnantajan on siirrettävä kyseistä lomaa niin, että kahden viikon ilmoitusaika ennen loman alkamista täyttyy.

Työnantajan ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa

Lomailmoituksen sitovuus ei riipu siitä, onko työnantaja antanut ilmoituksen hyvissä ajoin ennen kuukauden määräaikaa vai ei. Työntekijän tulee voida luottaa ilmoituksen paikkansapitävyyteen.

Työnantaja ei voi muuttaa ilmoitustaan uudella ilmoituksella, vaikka kuukauden määräaika ei olisikaan vielä täyttynyt. Lomailmoituksen sitovuus koskee sitovaksi tarkoitettua (vahvistettua) ilmoitusta eikä esimerkiksi sellaisia työnantajan alustavia esityksiä loma-ajoiksi, joihin työntekijä voi esittää omat näkemyksensä, tai ehdollisesti annettuja ennakkoilmoituksia. Jos työnantaja antaa ennakkoilmoituksen, hänen on huolehdittava myös siitä, että varsinainen lomailmoitus annetaan laissa säädetyssä määräajassa.  

Ilmoitetun loman ajankohtaa voidaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella.

Työnantaja on vastuussa työntekijälle mahdollisista vahingoista

Työnantaja on vastuussa työntekijälle mahdollisista vahingoista, jos hän muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa.

Työnantaja vastaa niistä työntekijälle aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat loman ajankohdan muuttumisesta. Näitä ovat mm. matkan peruuttamisesta aiheutuneet kulut tai esimerkiksi loma-asunnon vuokrasopimuksen purkamisesta aiheutuneet kulut.

Työntekijällä on velvollisuus näyttää toteen aiheutunut vahinko, joten kuitit, tositteet sekä muut dokumentit on hyvä säilyttää.

Vastoin vuosilomalakia muutettu loma-ajankohta – miten toimia?

Jos työnantaja muuttaa loma-ajankohtaa vastoin vuosilomalakia, työntekijän on kuitenkin noudatettava työnantajan määräystä uudesta loma-ajankohdasta.

Jos työntekijä tällaisessa tapauksessa pitäytyy alkuperäisessä lomailmoituksessa ja jää lomalle, poissaoloa pidetään luvattomana poissaolona, ja sen seuraukset arvioidaan työsopimuslain säännösten mukaisesti. Tällöin menettelyn vakavuuden arvioinnissa tulee luonnollisesti ottaa huomioon myös työnantajan lainvastainen menettely.

Jos työntekijä on jäänyt lomalle ennen työnantajan ilmoitusta loman ajankohdan muuttamisesta, työnantajalla ei ole oikeutta keskeyttää jo aloitettua vuosilomaa (TN 955-1973.37).

Vuosiloman siirtäminen sairaustapauksissa

Jos työntekijä sairastuu ennen kesäloman alkamista, loma pitää työntekijän pyynnöstä siirtää.

Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana, lomapäiviä voidaan siirtää, mutta vasta mahdollisen omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on korkeintaan kuusi päivää. Vuosilomalaki varmistaa kaikille vähintään neljän viikon vuosiloman terveenä. Omavastuuaika ei siis koske lainkaan alle 24 päivän vuosilomia.

Lue lisää sairastumisesta ennen vuosilomaa tai lomalla.

Lue myös

Hyödyllisiä linkkejä

Haku