Hyppää sisältöön
Viimeksi päivitetty: 29.06.2023

Kuormittuminen työssä voi olla haitallista

Sopiva määrä kuormitusta on hyvä asia ja pitää ihmisen motivoituneena ja virkeänä. Liiallinen kuormittuminen on uhka terveydelle ja siltä tulee suojautua kuten muiltakin terveysriskeiltä.

Huonot työolosuhteet lisäävät työntekijän kuormittumista. Haitallinen kuormittuminen voi olla fyysistä psyykkistä tai sosiaalista.

Liian helppo ja yksinkertainen työ on laadullisesti alikuormittavaa. Jos työtä on liikaa tai siihen liittyy aikapainetta ja kiirettä, työ on määrällisesti ylikuormittavaa. Työssä tai työpaikan organisaatiossa tapahtuvat muutokset, kilpailuttaminen ja epävarmuus työn jatkumisesta kuormittavat työntekijöitä sosiaalisesti.

Kun työnantaja saa tiedon työntekijän kokemasta kuormituksesta, hänen on työturvallisuuslain mukaan selvitettävä haitalliset kuormitustekijät ja vähennettävä niistä terveydelle aiheutuvia vaaroja.

Henkinen kuormittuminen

Sopiva määrä kuormittumista kuuluu työhön eikä ole haitallista. Ratkaisevaa on se, kuinka voimakasta kuormitus on ja kuinka pitkään se jatkuu.

Esimerkiksi pitkäaikainen työstressi saattaa johtaa työuupumukseen. Se ilmenee esimerkiksi jatkuvana väsymyksenä, kyynistymisenä ja ammatillisen itsetunnon heikkenemisenä. Stressaantunut työntekijä on kadottanut toimintakykynsä ja työn ilon. Pahimmillaan stressi saattaa johtaa masennukseen ja työkyvyn menettämiseen.

Fyysinen kuormittuminen

Fyysinen kuormitus on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille, mutta liiallisena se aiheuttaa terveydellisiä haittoja, jotka tulee estää. (Työturvallisuuslaki 24§).

Palvelualojen työlle on tyypillistä

  • esineiden nostaminen ja kantaminen
  • hankalat ja rasittavat työasennot
  • toistoliikkeet
  • fyysinen raskaus
  • nopeatempoisuus ja aikapaine.

Fyysistä kuormittavuutta pyritään hallitsemaan ergonomisilla toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on vähentää mm. huonoista työasennoista ja työliikkeistä johtuvaa tuki- ja liikuntaelinten haitallista kuormitusta.

Ergonomisia periaatteita tulee soveltaa, kun suunnitellaan työtiloja, arvioidaan nostotyön turvallisuutta ja taakkojen käsittelyn kuormittavuutta. Oikeat työasennot ja työliikkeet tulee huomioida jo työnopastuksessa sekä sopia riittävästä työn tauotuksesta.

Sosiaalinen kuormitus

Sosiaalista- tai psykososiaalista kuormittavuutta aiheuttaa palvelualoilla tyypillisesti

  • kiire
  • haastavat asiakastilanteet
  • paljon ulkoa muistettavia asioita
  • suuri vastuu
  • epäoikeuden kokemus.

Kuormituksena lähteenä voi olla tehtävien laajentuminen, puutteellinen osaaminen, työyhteisön ratkaisemattomat riitatilanteet tai eriarvoistava johtaminen. Työnantajan on säännöllisesti arvioitava työntekijöiden kuormitus ja reagoitava työntekijän ilmoittamaan kokemukseen kuormittumisesta.

Työkuormituksen selvittäminen

Työterveyshuoltolain mukaan työntekijällä on oikeus perustelluista syistä saada selvitys työkuormituksestaan (Työterveyshuoltolaki 3 luku 12 § kohta 4). Perustelluilla syillä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijällä on ollut työkykyä heikentävää fyysistä tai psyykkistä oireilua, jolla hän arvioi olevan työperäinen yhteys. Perusteltu syy on olemassa, jos oireilu on johtanut hoidon tarpeeseen tai sairauspoissaoloihin.

Työkuormituksen selvitys voi koskea useampia yksilöitä tai laajempaa osaa koko työyhteisöä. 

Hyödyllisiä linkkejä

Lue myös

Haku