Etusivu » Työelämäopas » Työsuojelu ja työturvallisuus » Työhyvinvointi » Kuormitus työssä Viimeksi päivitetty: 29.06.2023 Kuormittuminen työssä voi olla haitallista Sopiva määrä kuormitusta on hyvä asia ja pitää ihmisen motivoituneena ja virkeänä. Liiallinen kuormittuminen on uhka terveydelle ja siltä tulee suojautua kuten muiltakin terveysriskeiltä. Työsuojelu ja työturvallisuus Epäasiallinen kohtelu ja häirintä Työhyvinvointi Työterveyshuolto Työyhteisön ilmapiiri Kuormitus työssä Ammattitaudit Työkyky ja tyky-toiminta Varhaisen tuen malli Huumetesti Osatyökykyisyys KIILA-kuntoutus Ikääntyneiden työssä jaksaminen Työsuojelu työpaikalla Työympäristö Työtapaturmat Yhdenvertaisuus työpaikalla Huonot työolosuhteet lisäävät työntekijän kuormittumista. Haitallinen kuormittuminen voi olla fyysistä psyykkistä tai sosiaalista. Liian helppo ja yksinkertainen työ on laadullisesti alikuormittavaa. Jos työtä on liikaa tai siihen liittyy aikapainetta ja kiirettä, työ on määrällisesti ylikuormittavaa. Työssä tai työpaikan organisaatiossa tapahtuvat muutokset, kilpailuttaminen ja epävarmuus työn jatkumisesta kuormittavat työntekijöitä sosiaalisesti. Kun työnantaja saa tiedon työntekijän kokemasta kuormituksesta, hänen on työturvallisuuslain mukaan selvitettävä haitalliset kuormitustekijät ja vähennettävä niistä terveydelle aiheutuvia vaaroja. Henkinen kuormittuminen Sopiva määrä kuormittumista kuuluu työhön eikä ole haitallista. Ratkaisevaa on se, kuinka voimakasta kuormitus on ja kuinka pitkään se jatkuu. Esimerkiksi pitkäaikainen työstressi saattaa johtaa työuupumukseen. Se ilmenee esimerkiksi jatkuvana väsymyksenä, kyynistymisenä ja ammatillisen itsetunnon heikkenemisenä. Stressaantunut työntekijä on kadottanut toimintakykynsä ja työn ilon. Pahimmillaan stressi saattaa johtaa masennukseen ja työkyvyn menettämiseen. Fyysinen kuormittuminen Fyysinen kuormitus on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille, mutta liiallisena se aiheuttaa terveydellisiä haittoja, jotka tulee estää. (Työturvallisuuslaki 24§). Palvelualojen työlle on tyypillistä esineiden nostaminen ja kantaminen hankalat ja rasittavat työasennot toistoliikkeet fyysinen raskaus nopeatempoisuus ja aikapaine. Fyysistä kuormittavuutta pyritään hallitsemaan ergonomisilla toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on vähentää mm. huonoista työasennoista ja työliikkeistä johtuvaa tuki- ja liikuntaelinten haitallista kuormitusta. Ergonomisia periaatteita tulee soveltaa, kun suunnitellaan työtiloja, arvioidaan nostotyön turvallisuutta ja taakkojen käsittelyn kuormittavuutta. Oikeat työasennot ja työliikkeet tulee huomioida jo työnopastuksessa sekä sopia riittävästä työn tauotuksesta. Sosiaalinen kuormitus Sosiaalista- tai psykososiaalista kuormittavuutta aiheuttaa palvelualoilla tyypillisesti kiire haastavat asiakastilanteet paljon ulkoa muistettavia asioita suuri vastuu epäoikeuden kokemus. Kuormituksena lähteenä voi olla tehtävien laajentuminen, puutteellinen osaaminen, työyhteisön ratkaisemattomat riitatilanteet tai eriarvoistava johtaminen. Työnantajan on säännöllisesti arvioitava työntekijöiden kuormitus ja reagoitava työntekijän ilmoittamaan kokemukseen kuormittumisesta. Työkuormituksen selvittäminen Työterveyshuoltolain mukaan työntekijällä on oikeus perustelluista syistä saada selvitys työkuormituksestaan (Työterveyshuoltolaki 3 luku 12 § kohta 4). Perustelluilla syillä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijällä on ollut työkykyä heikentävää fyysistä tai psyykkistä oireilua, jolla hän arvioi olevan työperäinen yhteys. Perusteltu syy on olemassa, jos oireilu on johtanut hoidon tarpeeseen tai sairauspoissaoloihin. Työkuormituksen selvitys voi koskea useampia yksilöitä tai laajempaa osaa koko työyhteisöä. Hyödyllisiä linkkejä Työterveyshuoltolaki Työterveyskeskus: Psykososiaalinen kuormitus Työturvallisuuskeskus: Kuormitusvaaka Lue myös Ergonomiasta on säädetty työturvallisuuslaissa Työterveyshuolto – työnantajan lakisääteinen velvollisuus
