Ikääntyneiden työssä jaksaminen - työjärjestelyt, kuntoutus, tuet

Työkyvyn ja siitä huolehtimisen merkitys kasvaa, kun työssäkäyvä väestö ikääntyy, työelämän vaatimukset kiristyvät, työurat pitenevät ja työvoima vähenee. Miten tukea työssä  ikääntyneiden eli yli 55-vuotiaiden työkykyä ja heidän mahdollisuuksiaan jatkaa työssä pidempään? 

Panostamalla henkilöstön työkykyyn panostetaan ja vaikutetaan paitsi yksilön hyvinvointiin myös yrityksen liiketaloudelliseen tulokseen ja tuottavuuteen.

Työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämisen päävastuu työpaikalla on työnantajalla. On tärkeää, että työpaikalla kartoitetaan työterveys- ja turvallisuusriskit; tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja poistetaan työkyvyttömyysriskit sekä pidetään huoli palautumismahdollisuuksista. Tärkeässä roolissa ovat myös sairauspoissaolojen seuranta, varhainen tuki ja siihen liittyvät toimintamallit.

Työkyvyn tukemisen tavat ja toimenpiteet ovat työnantajan kannalta suosituksia, mutta jokaisessa organisaatiossa on hyvä huomioida työhyvinvoinnin laaja-alaisuus, luoda yhteiset pelisäännöt työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä linkittää nämä asiat osaksi esimiestyötä ja johtamista.

Työnantaja voi tukea myös henkilöstön terveyttä edistäviä elämäntapoja ja stressin ja kiireen hallintaa.

SISÄLTÖ (klikkaamalla pääset ko. kohtaan)

Varhaisen tuen/ välittämisen/ puuttumisen malli

Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi

Keinoja työssä jaksamisen tukemiseen

• Työtehtävien muutokset
• Työaikajärjestelyt
• Ergonomiset parannukset
• Kuntoutus

Toimeentulo ja etuudet

Mistä apua?

Yhteenvetotaulukko

Varhaisen tuen välittämisen/ puuttumisen malli

Työpaikalla tulisi olla käytössä varhaisen tuen/välittämisen/puuttumisen malli, jossa määritellään menettelytavat ja työnantajan ja työterveyshuollon vastuut työkykyasioiden ja sairauspoissaolojen hallinnassa.

Mallissa sovitaan työkyvyn alenemisen hälytysmerkeistä sekä mahdollisista puheeksiotto käytännöistä. Samoin sovitaan, mitkä ovat työpaikan esimiehen, luottamushenkilöiden, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon roolit mallin toteuttamisessa. 

Esimiehen tehtävä on seurata alaistensa työkykyä ja jaksamista. Kun hän havaitsee tai saa tiedon työntekijän työkykyyn liittyvistä pulmista, on selvitettävä voidaanko niitä ratkaista työnjärjestelyillä tai lisäohjauksella. Työntekijän on tässä mukana ja hänellä on oikeus pyytää mukaansa myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies.

Jos työkyvyn alentuminen ei johdu terveysongelmista voivat esimies ja työntekijä, sekä tarvittaessa henkilöstöhallinto ja luottamushenkilö (työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies) sopia yhdessä muutoksista työtehtäviin tai työolosuhteisiin tai kokonaan uudesta työstä riippuen tilanteesta ja työntekijän tarpeista.

Ellei näistä keinoista ole apua, esimiehen on ohjattava työntekijä työterveyshuoltoon, joka järjestää  työterveysneuvottelun. Siinä pohditaan ratkaisuja työntekijän tilanteen parantamiseksi.

Työntekijä voi myös itse ottaa esille vaikeutensa selviytyä työstä. Esimerkiksi mahdollinen kehityskeskustelu on tähän sopiva yhteys.

Lisää varhaisen puuttumisen mallista täältä.

 

Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi

Iäkkäiden työkykyasiat tulee huomioida myös työpaikan vaarojen ja riskien selvittämisen ja arvioinnin yhteydessä. Jokaisen työnantajan tulee tehdä vaarojen ja riskien arviointia työturvallisuuslain perusteella siitä huolimatta toimialasta ja työntekijöiden lukumäärästä.

Selvittämällä ja arvioimalla työn vaara- ja riskitekijät saadaan kokonaiskuva työpaikan työympäristöstä, työturvallisuudesta ja terveellisistä työoloista sekä niiden kehittämistarpeista. Arvioinnissa ja riskien hallinnan toimenpiteissä tulee huomioida myös ikään liittyvät edellytykset ja muut henkilökunnan henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten sukupuoli, ammattitaito.

Lisää työpaikan vaarojen ja riskien arvioinnista täältä.

 

Keinoja työssä jaksamisen tukemiseen

Työtehtävien muutokset

Työntekijän tilanteesta riippuen työtehtäviä voidaan järjestää uudelleen työpaikan sisällä tai sopeuttaa työaikoja ja työnteon muotoja. Muutokset voivat olla joko määräaikaisia tai pysyviä riippuen työntekijän tarpeesta ja tilanteesta.

Työaikajärjestelyt

Tilanteen mukaan työntekijä ja työnantaja voivat sopia lyhennetystä työviikosta tai työpäivistä. Monet työnantajat ovat tehneet esimerkiksi erillisiä ikäohjelmia, joihin saattaa sisältyä mm. ylimääräisiä paikallisia vapaita pitkätyöuran tehneille.

Tietyssä tilanteessa sosiaaliturva tukee työssäkäyvän työkykyä erilaisilla etuuksilla. Osa-aikatyöhön voi olla mahdollista siirtyä sosiaaliturvan tuella, esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkkeen, osittaisen vanhuuseläkkeen tai osasairauspäivärahan saajana. Sosiaaliturvan erilaisista tukimuodoista voit lukea lisää täältä.

Väliaikaisella työaikajärjestelyllä voidaan myös tukea työkykyä ja jaksamista.  Joskus riittää se, että rajataan työajan sijoittelua (esimerkiksi ei yötyötä tai ei liian aikaisia vuoroja) tai vaikkapa työmatkustamista.

Ergonomiset parannukset

Jos henkilön työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen tarvitaan uusia työvälineitä, kalusteita tai muutostöitä työpaikalla, työnantajan on vastattava työntekijän työkyvyn tarpeisiin huomioiden yritykset resurssit. Ergonomiset asiat ovat tärkeitä ja työnantajan on huolehdittava tekniikan ja toiminnan sovittamisesta työntekijälle.

Työnantaja voi saada tukea uusiin työvälineisiin tai kalusteisiin, työpaikan muutostöihin tai toisen työntekijän apuun, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus näitä edellyttää. Tätä työsuhteiden järjestelytukea ei ole tarkoitettu työpaikan tavanomaisiin ergonomiaratkaisuihin. Työnantajan on myös itse osallistuttava kustannuksiin, jos tuki kohdistuu jo työssä olevan työntekijän tarpeisiin.

Tukea myöntää Työ- ja elinkeinotoimisto. Tuen määrä on enintään 4 000 €/henkilö.

Kuntoutus 

Jos edellä mainitut työpaikkatasoiset toimet eivät auta, tarvitaan työelämässä jatkamiseksi ja pysymiseksi kuntoutuksen keinoja. Kuntoutukset jakautuvat lääkinnälliseen, ammatilliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Näistä työelämässä jatkamisen kannalta tärkeimpiä kuntoutuksen muotoja ovat lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus. Työterveyshuolto ohjaa kuntoutusasioissa. 

Lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät terveyskeskukset, sairaalat, työterveyshuolto ja Kela riippuen sairaudesta ja vammasta. Myös tapaturmavakuutuslaitokset korvaavat lääkinnällistä kuntoutusta osana sairaanhoitoa, jos kuntoutustarve johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.

Ammatillisella kuntoutuksella tuetaan työikäisen jatkamista työelämässä samoissa tai uusissa työtehtävissä. Kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joita sairauden tai muun terveydellisen syyn takia uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys. Kuntoutus voi toteutua työkokeiluna, työhönvalmennuksena, lisäkoulutuksena, uudelleenkoulutuksena uudelle alalle tai uuteen tehtävään, tai elinkeinotukena eli tukena oman yritystoiminnan aloittamiseen.

KIILA-kuntoutus on työssä oleville tarkoitettua Kelan ammatillista kuntoutusta. Sen tavoitteena on parantaa työntekijän työkykyä ja tukea pysymistä työelämässä. 

Sairauskohtaiset kuntoutukset. Kela tarjoaa myös kohdennettuja kuntoutuksia tiettyyn sairauteen tai vammaan. Tarkoituksena on tukea ja auttaa sairastunutta pärjäämään ja selviytymään arjesta ja työstä sairaudesta huolimatta.

 

Toimeentulo ja etuudet

Työssäkäyvällä on oikeus sosiaaliturvaetuuksiin tilanteissa, joissa hän ei pysty enää turvaamaan toimeentuloaan työkyvyn heikentymisen vuoksi. Jos työssäkäyvä täyttää laissa säädetyt työkyvyttömyyden edellytykset, hänellä on oikeus sairauspäivärahaan, osasairauspäivärahaan, kuntoutusrahaan tai osakuntoutusrahaan, työkyvyttömyyseläkkeeseen, osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, työnantajalle maksettavaan työolosuhteiden järjestelytukeen, tai työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin etuuksiin.

Sairauspäivärahaa myönnetään, jos henkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi kyvytön tekemään työtään. Kela maksaa sairauspäivärahan 9 + 1 sairauspäivän jälkeen. Useimmissa työehtosopimuksissa on sovittu, että työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa tietyltä ajalta ja työnantaja saa tuolta ajalta KELAlta työntekijälle kuuluvan päivärahan. Jos sairaus jatkuu vielä sen jälkeen, KELA maksaa päivärahan suoraan työntekijälle. Työnantajan sairausajan maksuvelvollisuus ja sen pituus riippuvat työehtosopimusmääräyksistä.

Lisää  sairausajan palkasta ja sairausdiagnooseista ja oikeudesta sairausajan palkkaan. 

Osasairauspäivärahaa voi saada työelämässä pysymisen tai pitkän sairauden jälkeistä työhön paluun tueksi. Saadakseen osasairauspäivärahaa henkilön on oltava työkyvytön normaaliin työkuvaansa nähden mutta pystyttävä tekemään osa-aikatyötä. Etuutta myöntää Kela työterveyslääkärin tai oman lääkärin ja työnantajan arvioiden perusteella. Etuus on 50% normaalista sairauspäivärahasta.

Lisää osasairauslomasta ja -päivärahasta 

Kuntoutusraha ja osakuntoutusraha. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa. Sitä maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta, jolloin henkilö on estynyt tekemästä työtään. Jos henkilö kuitenkin on osa-aikaisessa työssä, hänelle maksetaan osakuntoutusrahaa.

Kuntoutusrahaa tai osakuntoutusrahaa voi saada joko omalta työeläkevakuutusyhtiöltä tai Kelalta riippuen kuntouttavasta tahosta. Työeläkevakuutusyhtiö voi kuntouttaa myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, jolloin henkilölle myönnetään kuntoutustukea. Lisäksi työeläkevakuutusyhtiö voi myöntää harkinnanvaraista etuutta, kuten kuntoutusavustusta työeläkekuntoutuksen odotusajalta, työeläkekuntoutuksen väliaikojen ajalta ja kuntoutuksen suunnitelman laatimisen ajalta.

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada pysyvänä tai määräaikaisena kuntoutustukena. Työkyvyttömyyseläke myönnetään pysyvänä, jos henkilön työkyky on alentunut niin paljon, ettei hän pysty tekemään lainkaan töitä. Henkilön täytettyä 60 vuotta hänen työkykyään verrataan vain hänen omaan tavanomaiseen työhönsä. Kuntoutustukea voidaan maksaa kuntoutuksen ajalta, kuten edellä mainittiin.

Osatyökyvyttömyyseläkettä voi saada, jos henkilö menettää työkykynsä osittain siten, että hän pystyy suoriutumaan osa-aikatyöstä. Näissä tilanteissa kannattaa keskustella työnantajan kanssa ja yrittää jäädä töihin osa-aikasopimuksella.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset etuudet. Jos henkilö on menettänyt työkykynsä työtapaturmasta johtuen, korvaukset ja kuntoutus korvataan työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella.

 

Keneltä neuvoja?

Työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies. Työntekijä voi kääntyä työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen puoleen, joka voi tukea ja neuvoa sekä ohjata lisätietoon.

Työkykykoordinaattori. Joillakin isoilla työnantajilla voi olla nimetty työkykykoordinaattori joko henkilöstöhallinnosta tai työterveyshuollosta. Koordinaattori tukee ja auttaa kuntoutusasioissa, työkyvyssä ja motivaatiossa.

Kelan tai oman työeläkevakuutusyhtiön kuntoutusasiantuntijoilta, joiden puoleen voi aina kääntyä ja keskustella jo hyvissä ajoin kuntoutusasioista.

 

Yhteenvetotaulukko