Muokattu: 12.08.2014 - 14:50

Avainsanat: Työsuojelu, Terveys

Kuormittuminen työssä

Huonot työolosuhteet lisäävät työntekijän kuormittumista. Haitallinen kuormittuminen voi olla

  • fyysistä,
  • psyykkistä tai
  • sosiaalista

Liian helppo ja yksinkertainen työ on laadullisesti alikuormittavaa. Jos työtä on liikaa tai siihen liittyy aikapainetta ja kiirettä, työ on määrällisesti ylikuormittavaa. Työssä tai työpaikan organisaatiossa tapahtuvat muutokset, kilpailuttaminen ja epävarmuus työn jatkumisesta kuormittavat työntekijöitä sosiaalisesti.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on asiasta tiedon saatuaan selvitettävä haitalliset kuormitustekijät ja vähennettävä niistä terveydelle aiheutuvia vaaroja.

Henkinen kuormittuminen


Sopiva määrä kuormittumista kuuluu työhön eikä ole haitallista. Ratkaisevaa on kuinka voimakasta kuormitus on ja kuinka pitkään se jatkuu. Esimerkiksi pitkäaikainen työstressi, saattaa johtaa työuupumukseen. Se ilmenee jatkuvana väsymyksenä, kyynistymisenä ja ammatillisen itsetunnon heikkenemisenä. Stressaantunut työntekijä on kadottanut toimintakykynsä ja työn ilon. Pahimmillaan stressi saattaa johtaa masennukseen ja työkyvyn menettämiseen

Fyysinen kuormittuminen


Fyysinen kuormitus on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille, mutta liiallisena se aiheuttaa terveydellisiä haittoja, jotka tulee estää (Työturvallisuuslaki 24§).

Palvelualojen töille on tyypillistä

  • esineiden nostaminen ja kantaminen
  • hankalat ja rasittavat työasennot
  • toistoliikkeet
  • fyysinen raskaus
  • nopeatempoisuus ja aikapaine

Fyysistä kuormittavuutta pyritään hallitsemaan ergonomisilla toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on vähentää mm. huonoista työasennoista ja työliikkeistä johtuvaa tuki- ja liikuntaelinten haitallista kuormitusta.
Ergonomisia periaatteita tulee soveltaa, kun suunnitellaan työtiloja, arvioidaan nostotyön turvallisuutta ja taakkojen käsittelyn kuormittavuutta. Oikeat työasennot ja työliikkeet tulee huomioida jo työnopastuksessa sekä sopia riittävästä työn tauotuksesta.

Työkuormituksen selvittäminen


Työterveyshuoltolain mukaan työntekijällä on oikeus perustelluista syistä saada selvitys työkuormituksestaan (Työterveyshuoltolaki 3 luku 12 § kohta 4). Perustelluilla syillä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijällä on ollut työkykyä heikentävää fyysistä tai psyykkistä oireilua, jolla hän arvioi olevan työperäinen yhteys. Perusteltu syy on olemassa, jos oireilu on johtanut hoidon tarpeeseen tai sairauspoissaoloihin.

Työkuormituksen selvitys voi koskea useampia yksilöitä tai laajempaa osaa koko työyhteisöä. Työterveyshuollon tulee varmistua, että työnjohto on ollut tarpeellisessa määrin mukana työkuormituksen selvittämisessä.

Lisätietoa luottamushenkilöille

Julkaisuja

Työkuormituksen arviointimenetelmät, Työterveyslaitos 2003
TIKKA - työkuormituksen arviointimenetelmä, Työterveyslaitos 2003
Henkinen hyvinvointi työpaikalla, Sosiaali- ja terveysministeriö 2003
Stressiopas tulossa
Tunnista ajoissa stressi ja uupuminen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Suomen Mielenterveysseura 2003
Eväitä työyhteisön hyvinvointiin - työssä jaksamisen ohjelmassa opittua, Työministeriö 2003
Ryhmämenetelmä oman työn hallintaan työyhteisöille, Työturvallisuuskeskus 2001
Vakautta vuorokauteen – työn, vapaa-ajan ja levon tasapainosta, Työturvallisuuskeskus 2002
Hyvinvointia vuorotyöhön, Työterveyslaitos 2002

Aiheeseen liittyvät