Konkurssi lopettaa yrityksen toiminnan

Konkurssiin asettamisesta päättää käräjäoikeus. Käräjäoikeus määrää samalla pesänhoitajan, joka on käytännössä yrityksen kotipaikkakunnalla toimiva asianajaja.

Jos yritys menee konkurssiin, työsopimuksen voi molemmin puolin irtisanoa päättymään 14 päivän kuluttua irtisanomisesta. Irtisanomisoikeus koskee sekä toistaiseksi voimassa olevia että määräaikaisia työsopimuksia. Tätä 14 päivän irtisanomisaikaa ei voida työehtosopimuksella tai työsopimuksella pidentää. Myös perhevapaalla olevan työntekijän työsopimus voidaan konkurssin perusteella irtisanoa.

Konkurssipesä voi tehdä irtisanotun työntekijän kanssa uuden määräaikaisen työsopimuksen. Tämä on melko tavallista tilanteissa, joissa työvoimaa vielä tarvitaan esimerkiksi yrityksen loppuunmyynnin ajaksi.

Palkkaturva takaa palkan ja muut saatavat konkurssitilanteessa

Palkkaturva on Suomessa lakisääteinen järjestely, joka takaa työntekijälle palkan ja muut työsuhteeseen perustuvat saatavat tilanteessa, jossa työnantaja on menettänyt maksukykynsä.

Kun konkurssi alkaa, pesänhoitajan on viipymättä laadittava luettelo maksamatta olevista työsuhteesta johtuvista saatavista. Pesänhoitajan on yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa selvitettävä, mitkä saatavista voidaan maksaa palkkaturvana. Vastuu palkkaturvan hakemisesta on kuitenkin viimekädessä työntekijällä itselleen.

Työntekijän on haettava palkkaturvaa kolmen kuukauden kuluessa saatavan, eli esimerkiksi palkan, lisien, ylityökorvausten ja lomakorvausten erääntymisestä.

Palkkaturvaa haetaan KEHA-keskuksen verkkopalvelusta.

Palkkaturva siirtyi Uudenmaan ELY-keskuksesta KEHA-keskukseen 1.1.2025 lukien. KEHA-keskus jatkaa palkkaturvahakemusten ja palkkaturvan takaisinperintäasioiden käsittelyä. Viraston vaihtuminen ei edellytä palkkaturvaa hakeneelta mitään toimenpiteitä. Palkkaturvan yhteystiedot kuten postiosoite, sähköpostiosoite, puhelinpalvelun numero ja sähköinen asiointipalvelu pysyvät muutoksessa ennallaan. Vuodesta 2025 alkaen palkkaturvahakemuksen voi toimittaa aluehallinnon sähköisen asiointipalvelun lisäksi KEHA-keskukseen, kunnan työvoimaviranomaiselle tai ulkomailla Suomen edustustoon.

Lue tästä lisää palkkaturvasta ja sen hakemisesta.

Yrityssaneerauksen tavoitteena on pelastaa yritys konkurssilta

Yrityssaneerausmenettely on prosessi, jossa tutkitaan yrityksen selviytymismahdollisuudet, haetaan konkreettiset ratkaisut yritystoiminnan tervehdyttämiseksi, ja laaditaan yksityiskohtainen ohjelma niin toimenpiteistä kuin velkojen maksamisestakin.

Yrityssaneerauksen tavoitteena on tervehdyttää taloudellisissa ongelmissa oleva yritys ja pelastaa se konkurssilta. Yrityssaneerausta voi hakea velallinen tai velkoja. Yrityssaneerauksesta ja sen edellytyksistä säädetään siitä annetussa laissa (Laki yrityssaneerauksesta).

Työsopimuksen irtisanominen yrityssaneerauksen perusteella

Yrityssaneerausmenettelyyn liittyvissä työntekijöiden irtisanomisissa irtisanomisaika on pisimmillään 2 kuukautta. Jos työntekijän irtisanomisaika on tätä lyhyempi, noudatetaan sitä. Tämän lyhyemmän irtisanomisajan noudattaminen on mahdollista kuitenkin vasta sitten, kun yrityssaneerausmenettely on vahvistettu.

Yrityssaneerausmenettelyssä työnantaja voi irtisanoa myös määräaikaisen työsopimuksen. Normaalisti se ei ole mahdollista, vaan määräaikainen työsopimus sitoo molempia osapuolia. Toisin kuin työnantaja, työntekijä ei kuitenkaan tässä tilanteessa voi irtisanoa määräaikaista työsopimusta.

Irtisanominen yrityssaneeraustilanteessa edellyttää, että työnantajayrityksellä on työvoiman vähentämistarve. Se voi liittyä sekä ennen saneerausohjelman vahvistamista syntyneeseen tarpeeseen, että vahvistetussa saneerausohjelmassa todettuun tarpeeseen.

Irtisanominen on sallittua ennen saneerausohjelman vahvistamista, jos työ on saneerausmenettelyyn liittyvän toimenpiteen vuoksi lakannut tai vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi eikä muuta työtä ole tarjolla edes koulutuksen kautta.

Lue lisää

• Palkkaturva – jos työnantajasi ei pysty maksamaan palkkaa