Työterveyshuolto

Päivitetty: 18.02.2022

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto kaikille työntekijöilleen työsuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Myös kesätyöntekijälle tulee tarjota samanlaiset ennalta ehkäisevät palvelut kuin muullekin henkilöstölle.

Halutessaan työnantaja voi laajentaa lakisääteistä työterveyshuoltoaan tarjoamalla työntekijöille lisäksi sairaanhoitoa ja muita terveydenhuoltopalveluja kuten esimerkiksi hammashoitoa. Verottomien teveyspalvelujen tarjoaminen edellyttää, että maksuton etuus on kaikkien työntekijöiden ja henkilöstöryhmien käytettävissä samantasoisena.

KELA korvaa työantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista. Työterveyshuollon toteutuminen ja kustannukset käydään vuosittain läpi yhteistoiminnassa. Työantaja ja työntekijöiden edustaja yhdessä allekirjoittavat Kela-korvaushakemuksen. 

Lakisääteisen ennalta ehkäisevän työterveyshuollon tarkoituksena on

  • ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia
  • edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä
  • edistää työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa
  • kehittää työyhteisön toimintaa

Työpaikalla tulee olla nähtävillä tiedot

  • työterveyshuollon palveluntarjoajasta
  • toimipaikasta ja palvelun sisällöstä
  • työterveyshoitajan ja -lääkärin nimi
  • jäljennös työterveyshuollon viimeisimmästä työpaikkaselvityksestä.

Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltopalvelut ja sairaanhoitopalvelut itse tai hankkia ne joko kunnalliselta terveyskeskukselta tai yksityiseltä terveyspalvelujen tuottajalta.

Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus koskee myös vuokratyöntekijän työnantajaa. Käyttäjä-yrityksen ja vuokratyöyrityksen työterveyshuoltojen on tehtävä riittävästi yhteistyötä, että työntekijän kulloisetkin työskentelyolosuhteet voidaan huomioida työterveyspalveluissa. 

Työterveyshuollon sisältö

Työterveyshuollon toimenpiteet kohdistuvat yksittäisten työntekijöiden lisäksi työhön, työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöihin. Sen sisältö määräytyy työpaikkakohtaisten tarpeiden mukaan.

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat, mm:

  • työpaikkaselvitykset
  • terveystarkastukset (työhönsijoitus- ja terveyden seurantatarkastukset)
  • työkykyä ylläpitävä toiminta
  • työntekijöiden neuvonta ja ohjeistus työpaikan terveysvaaroista
  • työntekijöiden työkyvyn seuranta, varhainen tukeminen ja kuntoutukseen ohjaus
  • vajaakuntoisten työntekijöiden työssä selviytymisen tukemien
  • päihteiden käyttäjien hoitoon ohjaaminen
  • työolojen terveysvaikutuksien ja työyhteisön tilan seuraaminen (ammattitautien ja työtapaturmien määrät)
  • ensiapuvalmiuden ylläpitäminen
  • jälkihoito kriisitilanteissa (esim. väkivalta ja vakavat työtapaturmat).

Työpaikkaselvitys

Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan perusta. Työpaikkaselvityksessä kartoitetaan kaikki työpaikan kemialliset, biologiset ja fysikaaliset altisteet, työn fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormittavuustekijät, työjärjestelyt kuten työaikamuodot, ylityöt, työsuhdemuodot sekä tapaturma- ja väkivallan vaarat. Työpaikkaselvitys laaditaan kirjallisesti ja pidetään nähtävänä työpaikalla. Selvityksen perusteella tehdään myös terveystarkastussuunnitelma.

Erityisesti pamilaisten työpaikkojen työterveyshuoltoa järjestettäessä tulee ottaa huomioon palvelualojen erityispiirteet kuten vuokra- ja osa-aikatyö sekä määräaikaiset työsuhteet. Myös työaikajärjestelyt kuten vuorotyö ja yötyö, jolla on terveysvaikutuksia, sekä työn vaatima riittävä tauotus tulee huomioida.

Työhöntulotarkastukset ja muut terveystarkastukset 

Terveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennalta ehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa. Niiden tavoitteena on toisaalta työntekijöiden suojelu työstä johtuvilta terveysriskeiltä, mutta myös työntekijän omien voimavarojen ja terveyden edistäminen työkyvyn ylläpitämiseksi. Terveystarkastuksia tehdään myös työkyvyn arviointia ja tukemista vaativissa tilanteissa. Tavoitteelliset terveystarkastukset ovat tärkeä arjen työterveysyhteistyön rakenne työurien tukemiseksi.

Jos terveystarkastus tehdään työn aiheuttaman erityisen sairastumisen vaaran vuoksi tai työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi, näistä annetaan aina sopivuuslausunto. Jos kyse on vapaaehtoisista, terveyden ja työkyvyn arvioimiseksi ja edistämiseksi tehtävistä työhöntulotarkastuksista tai terveystarkastuksista, työterveyshuolto sopii työnantajan kanssa, laaditaanko näistä terveystarkastuksista lausuntoja. Tarkastuksessa ei arvioida työntekijän sopivuutta työhönsä, vaan sen hetken työkykyä suhteessa työhön. Sovittu käytäntö kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työntekijä ei voi kieltäytyä terveystarkastuksesta, kun se tehdään työntekijän työkyvyn  selvittämiseksi, varsinkaan jos kyse on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työstä aiheutuvien terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Työntekijän terveystiedot ovat kuitenkin salassa pidettäviä samoin kuin pientä työntekijäryhmää koskevat tiedot.

Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat tekijät 
Terveystarkastus on suoritettava mm. silloin, kun työntekijä työskentelee erityistä sairastumisen tai tapaturman vaaraa aiheuttavissa tehtävissä. Sairastumisen vaaraa voivat aiheuttaa myös työntekijän ikä, sukupuoli, fysiologinen tila, yötyö, väkivallan uhka tai uusien aineiden tai työmenetelmien käyttöönotto. Työntekijän alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen työn aloittamista, mutta kuitenkin viimeistään kuukauden sisällä työn aloittamisesta. Määräaikaistarkastukset on toistettava 1-3 vuoden välein.

PAMin jäsenten työpaikoilla esiintyviä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi:

melu ( ravintolat, keittiöt)
käsiin kohdistuva tärinä (varastot)
kylmä- ja kuumatyöt (ravintoloiden keittiöt, kylmähuoneet ja -varastot, ovensuutyöt, hiihtokeskukset, kiinteistönhuolto)
kemialliset aineet (siivous, kiinteistönhuolto)
asbesti (siivous, kiinteistönhuolto)
pölyt (siivous, kiinteistönhuolto, varastot, myymälät)
sienet, homeet , bakteerit (siivous, kiinteistönhuolto, varastot, myymälät, ravintoloiden keittiöt)
yötyö (ravintolat, vartijat, kauppa)
väkivallan uhka ( myymälät, kioskit, ravintolat, vartijat, kiinteistönhuolto)

Työnantajan velvollisuudet ja työterveyshuollon yhteistoiminta

Työterveyshuollon suunnittelu ja valmistelu tapahtuu yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kesken. Työnantajan on annettava työntekijöiden edustajille käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot riittävän ajoissa.

Työsuojelutoimikunnassa, tai jollei sellaista ole, yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa, käsitellään vuosittain
- työpaikan työterveyshuollon yleiset suuntaviivat, sen sisältö ja laajuus
- työterveyshuollon toimintasuunnitelma
- työterveyshuollon toteutus ja vaikutusten arviointi
- vapaaehtoisen sairaanhoidon ja terveyspalvelujen sisältö
- työntekijöiden ehdotukset toiminnan kehittämiseksi

- työnantajan hakemus Kelalle työterveyshuollon järjestämisestä aijeutuneista kustannuksista

Työterveyshuollon suunnittelu on yhteistyötä, johon osallistuu myös työterveyshuoltopalvelun tarjoaja (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja).Työnantajan on annettava työterveyshuollon tarjoajalle kaikki tarpeellinen tieto, jolla voi olla vaikutusta työntekijöiden terveyteen: työaikamuodot, ylityömäärät, ikärakenne, työsuhdemuodot ja kaikki työn tekemiseen liittyvä kuten tiedot käytettävistä kemikaaleista, koneista jne. Työnantajan on myös sallittava työterveyshuollon pääsy työpaikalle työaikana.

Tyterveyshuollon palveluista osa on mahdollista järjestää myös etäpalveluina. Perus- ja suunnattuun työpaikkaselvitykseen liittyvä työpaikkakäynti on kuitenkin lähtökohtaisesti fyysinen.

Sopimus työterveyshuollon tarjoajan kanssa on tehtävä aina kirjallisesti. Jos työnantajan kustantaa vapaaehtoisesti myös sairaanhoitoa, on määriteltävä, mitkä hoitotoimenpiteet ja tutkimukset työnantaja maksaa kokonaan tai osittain.

Terveystietojen käsittely ja salassapito

Työpaikalla työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Tästä ei voida poiketa työntekijän suostumuksella.Tietoja tulee kerätä ensisijaisesti työntekijältä itseltään.

Terveystiedot on luokiteltu arkaluontoiseksi. Niitä on säilytettävä erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista ja nimettävä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä.

Työterveyshuolto saa antaa työnantajalle vain tiedon, onko työntekijä tehtävään soveltuva, ei soveltuva tai soveltuva tietyin rajoituksin.

Salassapidosta voidaan poiketa vain erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä tehtävien terveystarkastusten johtopäätöksien osalta, jos ne liittyvät työsuojeluun ja työterveyshuoltoon. Samoin tietoja voidaan antaa viranomaiselle työsuojeluvalvontaa varten ja toiselle työterveyshuollolle, jos työntekijä siirtyy toiselle työnantajalle samanlaiseen erityistä sairastumisen vaaraa olevaan työhön.

Yksittäisellä työntekijällä on oikeus omiin terveystietoihinsa. Kaikessa työterveyshuollon toiminnassa tulee noudatetaan potilaan oikeuksista sekä tietosuojalainsäädäntöä koskevia lakeja.

Laki: Työterveyshuoltolaki (1383/2001)

Asetus: Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013)

Asetus: valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001)

 

 

Kiinnostaako aihe? Lue lisää

Jäsenedut

    Muutoksia

      Yhteystiedot

      Katso tarkemmat yhteystiedot

      Jäsenyys ja liittyminen 

      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat

      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      PAMin toimistot
      Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English

      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English

      030 100 625  klo 10-14

      Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

      Yhteystiedot

      Katso tarkemmat yhteystiedot

      Jäsenyys ja liittyminen 

      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat

      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      PAMin toimistot
      Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English

      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English

      030 100 625  klo 10-14

      Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme