Muokattu: 09.05.2016 - 15:43

Avainsanat: Terveys, Työsuojelu

Työterveyshuolto

Työnantajan on työterveyshuoltolain perusteella järjestettävä työterveyshuolto kaikille työntekijöilleen työsuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Halutessaan työnantaja voi sisällyttää työterveyshuoltoon myös työntekijöille maksuttomia sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja, jotka täytyy tarjota samantasoisina kaikille henkilöstöryhmille. Nämä palvelut eivät kuitenkaan ole lakisääteisiä.

Lakisääteisen ennalta ehkäisevän työterveyshuollon tarkoituksena on

  • ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia
  • edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä
  • edistää työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa
  • kehittää työyhteisön toimintaa

Työpaikalla tulee olla nähtävillä tiedot

  • työterveyshuollon palveluntarjoajasta
  • toimipaikasta ja palvelun sisällöstä
  • työterveyshoitajan ja -lääkärin nimi
  • jäljennös työterveyshuollon viimeisimmästä työpaikkaselvityksestä.

Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltopalvelut ja sairaanhoitopalvelut itse tai hankkia ne joko kunnalliselta terveyskeskukselta tai yksityiseltä terveyspalvelujen tuottajalta.

Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus koskee myös vuokratyöntekijän työnantajaa, jonka täytyy toimia yhteistyössä työn vastaanottajan kanssa siten, että työntekijän kulloisetkin työskentelyolosuhteet huomioidaan.

Lisätietoa luottamushenkilöille

Kela-korvaukset

KELA korvaa ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 prosenttia niille työnantajille, jotka ovat sopineet yhdessä työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla. Jos työkyvyn hallinnan toteuttamisesta ei sovita, KELA korvaa kustannuksista 50 prosenttia. Muusta työnantajan järjestämästä sairaanhoidosta KELA korvaa 50 prosenttia. KELA-korvausten jälkeen maksettavaksi jäävät kustannukset yritys voi vähentää verotuksessa.

Työterveyshuollon sisältö

Työterveyshuollon toimenpiteet kohdistuvat yksittäisten työntekijöiden lisäksi työhön, työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöihin. Sen sisältö määräytyy työpaikkakohtaisten tarpeiden mukaan.

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat mm:

  • työpaikkaselvitykset
  • terveystarkastukset (työhönsijoitus- ja terveyden seurantatarkastukset)
  • työkykyä ylläpitävä toiminta
  • työntekijöiden neuvonta ja ohjeistus työpaikan terveysvaaroista
  • työntekijöiden työkyvyn seuranta, varhainen tukeminen ja kuntoutukseen ohjaus
  • vajaakuntoisten työntekijöiden työssä selviytymisen tukemien
  • päihteiden käyttäjien hoitoon ohjaaminen
  • työolojen terveysvaikutuksien ja työyhteisön tilan seuraaminen (ammattitautien ja työtapaturmien määrät)
  • ensiapuvalmiuden ylläpitäminen
  • jälkihoito kriisitilanteissa (esim. väkivalta ja vakavat työtapaturmat).

Työpaikkaselvitys


Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan perusta. Työpaikkaselvityksessä kartoitetaan kaikki työpaikan kemialliset, biologiset ja fysikaaliset altisteet, työn fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormittavuustekijät, työjärjestelyt kuten työaikamuodot, ylityöt, työsuhdemuodot sekä tapaturma- ja väkivallan vaarat. Työpaikkaselvitys laaditaan kirjallisesti ja pidetään nähtävänä työpaikalla. Selvityksen perusteella tehdään myös terveystarkastussuunnitelma.

Erityisesti pamilaisten työpaikkojen työterveyshuoltoa järjestettäessä tulee ottaa huomioon palvelualojen erityispiirteet kuten vuokra- ja osa-aikatyö sekä määräaikaiset työsuhteet. Myös työaikajärjestelyt kuten vuorotyö ja yötyö, jolla on terveysvaikutuksia, sekä työn vaatima riittävä tauotus tulee huomioida.

Työhöntulotarkastukset ja muut terveystarkastukset (jäsensivuille)
Työterveyshuoltolaissa (L 13§) mainittujen terveystarkastusten tarkoituksena on muun muassa työperäisten sairauksien oireiden tunnistaminen ja niiden ehkäiseminen, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn arviointi ja seuranta sekä tietojen hankkiminen työstä, työolosuhteista ja työyhteisön toimivuudesta. Terveystarkastukset ja työhöntulotarkastukset eivät lain mukaan ole pakollisia vaan niiden tarve arvioidaan työn vaatimusten, altisteiden ja työntekijän ominaisuuksien prusteella.

Työntekijä ei voi kieltäytyä terveystarkastuksesta, kun se tehdään työntekijän terveydentilan selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työstä aiheutuvien terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Työntekijän terveystiedot ovat kuitenkin salassa pidettäviä samoin kuin pientä työntekijäryhmää koskevat tiedot.

Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat tekijät (jäsensivuille)
Terveystarkastus on suoritettava mm. silloin, kun työntekijä työskentelee erityistä sairastumisen tai tapaturman vaaraa aiheuttavissa tehtävissä. Sairastumisen vaaraa voivat aiheuttaa myös työntekijän ikä, sukupuoli, fysiologinen tila, yötyö, väkivallan uhka tai uusien aineiden tai työmenetelmien käyttöönotto. Työntekijän alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen työn aloittamista, mutta kuitenkin viimeistään kuukauden sisällä työn aloittamisesta. Määräaikaistarkastukset on toistettava 1-3 vuoden välein.

PAMin jäsenten työpaikoilla esiintyviä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia tekijöitä:

  • melu ( ravintolat, keittiöt)
  • käsiin kohdistuva tärinä (varastot)
  • kylmä- ja kuumatyöt (ravintoloiden keittiöt, kylmähuoneet ja -varastot, ovensuutyöt, hiihtokeskukset, kiinteistönhuolto)
  • kemialliset aineet (siivous, kiinteistönhuolto)
  • asbesti (siivous, kiinteistönhuolto)
  • pölyt (siivous, kiinteistönhuolto, varastot, myymälät)
  • tupakansavu (ravintolat)
  • sienet, homeet , bakteerit (siivous, kiinteistönhuolto, varastot, myymälät, ravintoloiden keittiöt)
  • yötyö (ravintolat, vartijat)
  • väkivallan uhka ( myymälät, kioskit, ravintolat, vartijat, kiinteistönhuolto)

Työnantajan velvollisuudet ja työterveyshuollon yhteistoiminta


Työterveyshuollon suunnittelu ja valmistelu tapahtuu yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kesken. Työnantajan on annettava työntekijöiden edustajille käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot riittävän ajoissa.

Työsuojelutoimikunnassa, tai jollei sellaista ole yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa, käsitellään vuosittain
- työpaikan työterveyshuollon yleiset suuntaviivat, sen sisältö ja laajuus
- työterveyshuollon toimintasuunnitelma
- työterveyshuollon toteutus ja vaikutusten arviointi
- vapaaehtoisen sairaanhoidon ja terveyspalvelujen sisältö
- työntekijöiden ehdotukset toiminnan kehittämiseksi

Työterveyshuollon suunnittelu on yhteistyötä, johon osallistuu myös työterveyshuoltopalvelun tarjoaja (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja).Työnantajan on annettava työterveyshuollon tarjoajalle kaikki tarpeellinen tieto, jolla voi olla vaikutusta työntekijöiden terveyteen: työaikamuodot, ylityömäärät, ikärakenne, työsuhdemuodot ja kaikki työn tekemiseen liittyvä kuten tiedot käytettävistä kemikaaleista, koneista jne. Työnantajan on myös sallittava työterveyshuollon pääsy työpaikalle työaikana.

Sopimus työterveyshuollon tarjoajan kanssa on tehtävä aina kirjallisesti. Työnantajan vapaaehtoisesti kustantaman sairaanhoidon osalta on määriteltävä, mitkä hoitotoimenpiteet ja tutkimukset työnantaja maksaa kokonaan tai osittain.

Terveystietojen käsittely ja salassapito

Työpaikalla työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Tästä ei voida poiketa työntekijän suostumuksella.Tietoja tulee kerätä ensisijaisesti työntekijältä itseltään.

Terveystiedot on luokiteltu arkaluontoiseksi. Niitä on säilytettävä erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista ja nimettävä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä.

Työterveyshuolto saa antaa työnantajalle vain tiedon, onko työntekijä tehtävään soveltuva vai ei tai soveltuva tietyin rajoituksin.

Salassapidosta voidaan poiketa vain erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä tehtävien terveystarkastusten johtopäätöksien osalta, jos ne liittyvät työsuojeluun ja työterveyshuoltoon. Samoin tietoja voidaan antaa viranomaiselle työsuojeluvalvontaa varten ja toiselle työterveyshuollolle, jos työntekijä siirtyy toiselle työnantajalle samanlaiseen erityistä sairastumisen vaaraa olevaan työhön.

Yksittäisellä työntekijällä on oikeus omiin terveystietoihinsa. Kaikessa työterveyshuollon toiminnassa tulee noudatetaan potilaan oikeuksista sekä tietosuojalainsäädäntöä koskevia lakeja.

Laki: Työterveyshuoltolaki (1383/2001)

Asetus: Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013)

Asetus: valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001)

Julkaisuja:
Hyvä työterveyshuoltokäytäntö, STM, Työterveyslaitos, 2. painos 2007 (uudistettu versio valmistelussa)

Aiheeseen liittyvät