Hyppää sisältöön
Etusivu » Työelämäopas » Työsuhde » Lomat ja vapaat » Vuosiloman kertyminen
Viimeksi päivitetty: 27.06.2023

Vuosilomaa kertyy työkuukausien perusteella

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja työehtosopimusten mukaan. Esimerkiksi kaupan alaa, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualaa sekä kiinteistöpalvelualaa koskevat omat vuosilomamääräyksensä.

Jos työehtosopimuksessa ei ole määräystä vuosilomasta, noudatetaan vuosilomalakia.

Miten vuosilomaa ansaitaan?

Pääsäännön mukaan työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta kuukaudelta, jolloin hän on työskennellyt vähintään 14 päivää. Jos työntekijä työskentelee niin harvoin, ettei hänelle kerry 14 työpäivän kuukausia tai vain osa kuukausista sisältää 14 työpäivää, hän ansaitsee vuosilomaa niiltä kuukausilta, jolloin hän on tehnyt töitä vähintään 35 tuntia.

Vuosiloma kertyy 1.4. ja 31.3. välisenä ajanjaksona. Tätä jaksoa kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi. Kalenterikuukautta, jolta lomaa kertyy, kutsutaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

  • Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, kertyy lomaa 2 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
  • Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä vähintään vuoden, lomaa kertyy 2,5 arkipäivää. Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu tätä lakia paremmasta vuosiloman ansainnasta.
Työsuhteen kesto 1.4.–31.3. välisenä aikanaPaljonko lomaa kertyy
alle vuoden2 arkipäivää/kuukausi 
Loman pituus on enintään 24 päivää, ja se pidetään kesälomakautena. Talvilomaa ei ole vielä kertynyt.
vähintään vuoden 2,5 arkipäivää/kuukausi
Lomasta 24 päivää pidetään kesälomakautena ja 6 päivää tulevana talvena.

Esimerkki 1: Työsuhde on alkanut 1.1.2020. Työntekijä saa kesällä 2020 kuusi lomapäivää eli yhden viikon loman. Jos työsuhde jatkuu normaalisti, seuraavana vuonna hän saa täyden vuosiloman: kesällä 2021 hän saa 24 lomapäivää eli neljän viikon loman ja talvella 2021–2022 kuusi lomapäivää, eli talviloman.

Esimerkki 2: Työntekijän työsuhde on alkanut 1.6.2020. Hänen työsuhteensa on 31.3.2021 mennessä kestänyt 10 kuukautta. Koska yhden vuoden määräaika ei ole täyttynyt, lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa, eli 20 päivää. Loma pidetään kesälomakaudella.

Esimerkki 3: Työntekijä työskentelee työsopimuksensa mukaan 2 päivänä viikossa yhteensä 15 tuntia eli noin 60 tuntia kuukaudessa. Työsuhde on kestänyt 31.3.2021 mennessä yli vuoden. Lomaoikeus on tällöin 12 x 2,5 päivää = 30 lomapäivää.

Vuosilomaa kerryttää myös työssäoloon rinnastettavat poissaolot. Tällaista työssäolon veroista aikaa ovat esimerkiksi sairausloma, vanhempainvapaa ja lomautusjaksot. Näistä lisää alempana.

Talviloma kertyy, kun työsuhde on kestänyt vähintään vuoden

Talviloman saa vasta, kun työsuhde on kestänyt kokonaisen lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.). Täyden vuosiloman pituus on 30 lomapäivää (24 kesälomapäivää + 6 talvilomapäivää).

Katso video talviloman määräytymisperusteista:

Poikkeustapauksessa talvilomaa voi ansaita, vaikka työsuhde ei olisikaan alkanut 1.4., jos työntekijä ei ole voinut käytännössä työskennellä tuona päivänä.

Esimerkki: Työsuhde alkoi 2.4., mutta 1.4. oli sunnuntai. Työntekijä työskentelee maanantaista perjantaihin, eli lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä. Koska työsuhde oli alkanut ensimmäisenä arkipäivänä 1.4. jälkeen, vuosilomaa kertyi 2,5 lomapäivää jo tältä lomanmääräytymisvuodelta (Työneuvoston lausunto 1208-87).

Jos työskentelet niin vähän, ettet ansaitse lomaa

Jos työskentelet niin harvoin, ettet ansaitse lainkaan lomaa, sinulla on työsuhteen kestäessä oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää jokaiselta kalenterikuukaudelta, jonka aikana olet ollut työsuhteessa.

Työntekijällä, joka on työskennellyt samalle työnantajalle useilla peräkkäisillä määräaikaisilla sopimuksilla, on oikeus vapaaseen siltä osin, kun hän ei ole saanut pitää lomaa. Työntekijällä on oikeus lomakorvaukseen joka maksetaan vapaan yhteydessä.

Lue lisää vuosilomasta määräaikaisessa työsuhteessa.

Vuosilomaa kertyy myös poissaolojen ajalta

Vuosilomalain mukaan myös tietyt poissaolopäivät kartuttavat vuosilomaa. Työssäolon veroista aikaa ovat muun muassa sairauden, tapaturman tai lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta enintään 75 työpäivää sekä raskaus- että vanhempainvapaalta puoli vuotta, eli 160 arkipäivää. Hoitovapaan ajalta lomaa ei kerry.

Kokoaikaisen lomautuksen ajalta lomaa kertyy 30 työpäivältä kerrallaan. Jos lomautus keskeytyy lyhyenkin työssäkäynnin vuoksi, 30 päivän laskenta alkaa lomautuksen jatkuessa alusta. Lue lisää lomautuksen vaikutuksesta vuosilomaan.

Työntekijällä, jolla loman kertymistä lasketaan 35 tuntia/kuukaudessa-ansaintasäännön mukaan, työssäolon veroiseksi ajaksi lasketaan sairauden ja kuntoutuksen ajalta enintään 105 kalenteripäivää sekä lomautuksen ajalta 42 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuodessa.

Vuosilomalakiin tuli muutos 2019. Nykyään, jos vuosiloma sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuen alittaa 24 päivää (4 viikkoa), työntekijä saa vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä.

Vuosilomalain 7 §:ssä on tarkempi listaus vapaista, joiden ajalta lomaa kertyy.

Lomapalkka ja lomakorvaus

Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka.

Jos työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan, hänellä on oikeus saada lomapalkan sijasta vuosilomakorvaus, joka maksetaan viimeistään 30.9. Työntekijällä on oikeus lomakorvaukseen myös silloin, kun hän käyttää oikeuttaan vuosilomalain mukaiseen lomaa vastaavaan vapaaseen. Tällöin lomakorvaus on maksettava vapaan yhteydessä samoin periaattein kuin lomapalkkakin.

Jos työsuhde päättyy niin, ettei kertynyttä lomaa pidetä, työntekijälle on maksettava lomapalkkaa vastaava lomakorvaus. Jos työntekijälle ei ole työsuhteen päättyessä kertynyt vuosilomalain 5–7 §:n mukaan oikeutta lomaan, on hänellä kuitenkin oikeus lomakorvaukseen. Sen määrä lasketaan siten kuin 16 §:ssä säädetään.

Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet.

Tarkista vuosilomasi ja lomapalkkasi laskurilla

Työskenteletkö kaupan alalla, kiinteistöpalvelualalla tai matkailu-, ravintola, ja vapaa-ajan alalla? Tarkista vuosilomasi alla olevalla laskurilla.

Entä lomaraha tai lomaltapaluuraha?

Lomaraha ja lomaltapaluuraha ovat työehtosopimuksissa sovittuja lisäetuja työntekijöille. Työehtosopimuksesta riippuu, kumpaa termiä käytetään. Lomaraha tai lomaltapaluuraha on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa (2 tai 2,5 päivää/kuukausi) vastaavasta lomapalkasta.

Pääsääntöisesti lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksenä on, että loma aloitetaan sovittuna tai ilmoitettuna aikana ja että töihin palataan heti loman päätyttyä.

Lue myös

Hyödyllisiä linkkejä

Haku