Kaupan alan vuosivapaat / arkipyhät

Vuosivapaan ansainta

Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tehtyjen työtuntien mukaisesti. Vuosivapaiden ansainta alkaa työsuhteen kestettyä 6 kuukautta.

Vuosivapaata kerryttävät:

Tosiasiallisesti tehdyt työtunnit, muu työaikalain 2 luvun 3 §:n tarkoittama työajaksi luettava aika, työnantajan määräämä koulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä,· luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla työstävapautusaika sekä henkilöstön edustajalla koulutussopimuksen mukainen työnantajatuen piiriin kuuluva ammattiyhdistyskoulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä.

Jokaista kertynyttä työtuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Vuosivapaan antaminen

Vuosivapaat annetaan ensisijaisesti ansaintavuoden aikana, kuitenkin viimeistään ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Työntekijän aloitteesta voidaan kirjallisesti sopia, että vuosivapaat annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.

Vuosivapaita ei saa sijoittaa vuosiloman tai muiden vapaiden ajalle.

Vuosivapaat on mahdollisuuksien mukaan annettava jonkin muun vapaan yhteydessä. Vapaa voidaan kuitenkin antaa myös yksittäisenä päivänä, kuten esimerkiksi arkipyhänä.

Vuosivapaita annettaessa on kuultava työntekijää. Kolme päivää tai sitä pidemmästä yhdenjaksoisesta vuosivapaasta on sovittava työntekijän kanssa.

Vuosivapaa on merkittävä työvuoroluetteloon. Sille kalenterivuorokaudelle, jolle vuosivapaa sijoittuu, ei voi suunnitella alkavaa tai päättyvää työvuoroa.

Vuosivapaat tulee antaa kokonaisina vapaapäivinä.

Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vuosivapaita.

Vuosivapaa annetaan 7,5 tunnin pituisena työpäivänä.

Suunniteltu työvuoro voidaan työntekijän aloitteesta sopia vuosivapaaksi. Vuosivapaan pituus vastaa tällöin työvuoron pituutta. Sopimisen yhteydessä tulee kuitenkin todeta sen mahdollinen vaikutus pidettävien vuosivapaiden määrään.

Palkka vuosivapaan ajalta

Vuosivapaan ajalta työntekijä saa palkkansa kiinteine lisineen ilman tuntikohtaisia olosuhdelisiä ja työaikalisiä.

Kuukausipalkkainen ja suhteutetulla kuukausipalkalla oleva työntekijä saa normaalin palkkansa riippumatta pidetyn vuosivapaan pituudesta.

Tuntipalkkainen työntekijä saa vuosivapaan ajalta palkan pidetyn vuosivapaan pituuden mukaan.

Provisiopalkkaiselle maksetaan vuosivapaan ajalta keskimääräinen päiväprovisio.

Vuosivapaan maksaminen rahakorvauksena

Työntekijän työsuhteen kestettyä 6 kuukautta hänen kanssaan voidaan sopia (tes 23 §:n mukaisesti) vuosivapaiden antamisen sijaan niiden maksaminen rahakorvauksena. Aina työntekijän ansaittua vuosivapaan, hänelle maksetaan sen pituutta vastaava rahakorvaus seuraavana palkkapäivänä.

Työntekijän aloitteesta voidaan sopia myös yksittäisen vuosivapaan tai sen osan maksamisesta rahakorvauksena. Rahakorvaus maksetaan seuraavana palkkapäivänä.

Rahakorvauksen suuruus saadaan kertomalla vuosivapaan pituus tuntipalkalla. Tuntipalkassa otetaan huomioon työntekijän palkassa maksamishetkellä olevat kiinteät lisät ilman tuntikohtaisia olosuhdelisiä ja työaikalisiä.

Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka lasketaan työntekijän kokoaikatyön mukaisesta kuukausipalkasta jakajalla 160.

Vuosivapaat työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosivapaat maksetaan rahakorvauksena.

Mikäli työntekijän aloitteesta on sovittu vuosivapaan pitämisestä ennen kuin se on ansaittu, työnantajalla on työsuhteen päättyessä oikeus periä takaisin ansaitsemattomasta vuosivapaasta maksettu palkka. Takaisinperintä on mahdollista vain, jos työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä.

Arkipyhäjärjestelmä

Vuosivapaajärjestelmän sijaan työnantaja voi ottaa arkipyhäjärjestelmän käyttöön yrityksessä tai sen osassa.

Valittu järjestelmä koskee koko kalenterivuotta eikä työaikajärjestelmää voi näin ollen muuttaa kesken vuotta.

Arkipyhäjärjestelmää käytettäessä kokoaikatyöntekijän viikkotyöaika on 37,5 tuntia ja yhden arkipyhän työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,5 tuntia. Käytettäessä 40-tuntista työviikko yhden arkipyhän työaikaa lyhentävä vaikutus on 8 tuntia.

Työaikaa lyhentävät arkipyhät 

Työaikaa lyhentävät:

• pitkäperjantai
• pääsiäismaanantai
• helatorstai
• juhannuspäivä.

Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

• uudenvuodenpäivä
• loppiainen
• vapunpäivä
• itsenäisyyspäivä
• jouluaatto
• tapaninpäivä

Työajan lyhennys voidaan toteuttaa kokoaikaisen työntekijän osalta antamalla vapaapäivä kyseisellä arkipyhäviikolla tai kahtena tätä viikkoa edeltävänä tai kahtena sitä seuraavana viikkona. Vapaapäivä voidaan myös antaa sillä tasoittumisjaksolla, jolle edellä mainittu päivä sattuu.

Osa-aikatyöntekijän työajan lyhennys tai rahakorvaus lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä. Esimerkki: sovittu viikkotyöaika 30 t : 5 = 6 tuntia. Lyhennys voidaan toteuttaa maksamalla lyhennystä vastaava rahakorvaus tai antamalla lyhennystä vastaava palkallinen vapaa-aika lyhennysjakson aikana.

Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden.Työsuhteen kestoa koskeva ehto ei koske itsenäisyyspäivästä johtuvaa työajan lyhennystä.

Kiky-pidennykset poistuivat 1.1.2021

Helmikuussa 2020 sovitun työehtosopimusratkaisun osana sovittiin ns. kiky-pidennysten poistamisesta 1.1.2021 lukien. 

Tämä toteutettiin vuosivapaajärjestelmän osalta niin, että vuosivapaiden enimmäismäärä nousi 9:ään. Samalla muuttuvat vuosivapaiden ansaintaan oikeuttavat tuntirajat. 

Arkipyhäjärjestelmä säilyi vuosivapaajärjestelmän vaihtoehtona. Arkipyhäjärjestelmää käytettäessä kokoaikatyöntekijän viikkotyöaika on 1.1.2021 lukien ollut 37,5 tuntia.

Vastaavat kiky-pidennysten poistot tehtiin myös 40-tuntiseen työviikkoon.

Sunnuntaina ja arkipyhänä tehty työ ja sen korvaukset 

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos siitä on työsopimuksella sovittu tai työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.

Sunnuntaityön teettämisessä noudatetaan tasapuolisuutta ottaen erityisesti huomioon työntekijän ammattitaito, osaaminen ja soveltuvuus.

Sunnuntaina tai kirkollisena juhla- itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan 100% korotettu palkka.

Aattotyön korvaukset

Loppiaisen aattona, kiirastorstaina, helatorstain aattona, juhannusaattona, pyhäinpäivän aattona, jouluaattona sekä uudenvuodenaattona, myymälän ollessa auki kello 18 jälkeen tehdystä työstä maksetaan lauantailisän suuruinen aattolisä.