Muokattu: 05.09.2014 - 14:39

Avainsanat: Työsuojelu, Terveys

Työkyvyn varhainen tuki

Sairauspoissaoloista ja työntekijän työkyvyn alenemisesta aiheutuu kustannuksia paitsi työnantajalle myös koko yhteiskunnalle ja on siksi perusteltua pyrkiä vaikuttamaan niihin.

Työkyvyn varhaisella tuella tarkoitetaan toimintamallia, jonka tavoitteena on havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oireet ja sairaudet ja käynnistää oikea-aikaisesti hoito ja kuntoutustoimet ja mahdolliset työolosuhteiden korjaustoimenpiteet. Toimintamallista sovitaan yhteistoiminnassa työsuojelutoimikunnassa ja se kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työterveyshuollon tehtävänä ei ole kontrolloida sairauspoissoloja, vaan tarjota asiantuntija-apua sekä työnantajalle että työntekijälle työkyvyttömyyden vähentämiseksi ja työkyvyn palauttamiseksi. Sairauspoissaolojen seurannasta tulee sopia yhteistoiminnassa. Esimerkiksi poissaolojen määrään liittyvät ”hälytysrajat” tulee määritellä yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa. Ns. korvaava työ ei ole oikea keino vähentää sairauspoissaoloja.

Sovittuun toimintamalliin voi kuulua työntekijän ja esimiehen välinen työkykykeskustelu. Keskustelun tulee olla sävyltään rakentava, ei syyttelevä. Keskustelussa ei käsitellä työntekijän sairauksia eikä henkilökohtaiseen elämään liittyviä asioita (esim. perhesuhteita). Keskusteltavaksi tulee ottaa vain työhön liittyvät asiat kuten työntekijän osaaminen, työn kuormitustekijät, työolosuhteet, työergonomia, työvälineet, johtaminen ja työilmapiiri.

Jos työkykykeskustelussa on tullut ilmi terveysongelma, keskusteluun osallistuu myös työterveyshuollon edustaja, mikäli työntekijä antaa siihen suostumuksensa. Työntekijän niin halutessa myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voi osallistua keskusteluun.

Neuvottelun ensisijaisena tavoitteena on, että työntekijä voi sovittujen muutosten jälkeen jatkaa omassa työtehtävässään tai ainakin sijoittua yrityksessä toisiin työkyvylleen sopivampiin tehtäviin. Jollei se ole mahdollista, ratkaisuna voi olla ammatillinen kuntoutus tai uudelleen koulutus, jolloin myös eläkevakuutusyhtiöt osallistuvat kustannuksiin.

Työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen

Pitkäkestoinen sairaus aiheuttaa usein jonkinlaisen työkyvyn vajauksen joko määräajaksi tai pysyvästi. Paluu sairauslomalta töihin vaatii sopeutumista sekä palaajalta että muulta työyhteisöltä. Paluuta helpottaa, jos sairauden aikana työpaikalta on pidetty yhteyttä, ellei sairastunut ole sitä nimenomaan kieltänyt. Työntekijän mahdollisesti muuttunut tilanne ja hänen toiveensa työtehtävien suhteen kannattaa käydä läpi ns. työhönpaluukeskustelussa ennen töiden aloittamista

Aiheeseen liittyvät