Muokattu: 13.04.2018 - 11:38

Avainsanat: Työsuojelu, Terveys

Työkyvyn varhainen tuki

Sairauspoissaoloista ja työntekijän työkyvyn alenemisesta aiheutuu kustannuksia paitsi työnantajalle myös koko yhteiskunnalle ja on siksi perusteltua pyrkiä vaikuttamaan niihin.

Työkyvyn varhaisella tuella tarkoitetaan toimintamallia, jonka tavoitteena on havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oireet työkyvyn alenemisesta ja käynnistää oikea-aikaisesti mahdolliset työolosuhteiden korjaustoimenpiteet tai hoito ja kuntoutustoimet. Toimintamallista sovitaan yhteistoiminnassa työsuojelutoimikunnassa ja se kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työterveyshuollon tehtävänä ei ole kontrolloida sairauspoissoloja, vaan tarjota asiantuntija-apua sekä työnantajalle että työntekijälle työkyvyttömyyden vähentämiseksi ja työkyvyn palauttamiseksi. Sairauspoissaolojen seurannasta tulee sopia yhteistoiminnassa. Esimerkiksi poissaolojen määrään liittyvät ”hälytysrajat” joiden perusteella aloitetaan varhaisen tuen prosessi, tulee määritellä yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa. Ns. korvaava työ ei ole oikea keino vähentää sairauspoissaoloja.

Sovittun toimintamalliin ensimmäinen vaihe on työntekijän ja esimiehen välinen työkykykeskustelu. Keskustelun tulee olla sävyltään rakentava, ei syyttelevä. Keskustelussa ei fokusoida työntekijän sairauksia eikä henkilökohtaiseen elämään liittyviä asioita (esim. perhesuhteita) vaikka näitäkin voi työntekijä omasta aloitteestaan kertoa, jos ovat olennaisia. Keskustelun tulee keskittyä työhön liittyviin asioihin kuten työntekijän osaamiseen, työn kuormitustekijöihin, työolosuhteisiin, työergonomiaan, työvälineisiin, johtamiseen ja työilmapiiriin.

Jos työkykykeskustelussa tulee ilmi terveysongelma, keskustelu siirtyy käytäväksi ensin työterveyshuollon edustajan kanssa sekä tämän jälkeen kolmikantaiseen työterveysneuvottellun jossa ovat läsnä työntekijä, työterveyshuollon edustaja sekä esimies. Lisäksi työntekijällä on oikeus pyytää, että myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies osallistuu keskusteluun.

Neuvottelun ensisijaisena tavoitteena on, että työntekijä voi sovittujen muutosten jälkeen jatkaa omassa työtehtävässään tai ainakin sijoittua määräajaksi tai pysyvästi yrityksessä toisiin työkyvylleen sopivampiin tehtäviin. Jollei se ole mahdollista, ratkaisuna voi olla ammatillinen kuntoutus tai uudelleen koulutus, jolloin myös eläkevakuutusyhtiöt osallistuvat kustannuksiin.

Työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen

Pitkäkestoinen sairaus aiheuttaa usein jonkinlaisen työkyvyn vajauksen joko määräajaksi tai pysyvästi. Paluu sairauslomalta töihin vaatii sopeutumista sekä palaajalta että muulta työyhteisöltä. Paluuta helpottaa, kun sairauden aikana työpaikalta on pidetty yhteyttä. Työntekijän tilanne ja hänen toiveensa työtehtävien suhteen kannattaa käydä läpi ns. työhönpaluukeskustelussa ennen töiden aloittamista

Uusimmat

Suosituimmat