Muokattu: 26.08.2019 - 11:19

Avainsanat: Työsuojelu, Terveys

Työkyvyn varhainen tuki

Tyypillisesti varhaisen tuen toimintamallin ensimmäisessä vaiheessa esimies ja työntekijä käyvät työkykykeskustelun ja mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa työterveysneuvottelun.

Työkykykeskustelu

Tyypillisesti varhaisen tuen toimintamallin ensimmäisessä vaiheessa esimies ja työntekijä käyvät työkykykeskustelun.

Aloite

Aloite keskusteluun voi tulla esimieheltä, työntekijältä itseltään, työsuojeluvaltuutetulta tai työterveyshuollosta.

Osallistujat

  • Keskusteluun osallistuvat työntekijä ja hänen esimiehensä.
  • Työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies osallistuu keskusteluun, jos työntekijä näin haluaa.

Ongelman kartoitus

  • Keskustelussa käydään läpi, miten työkykyongelma näkyy työssä, mitkä ovat työntekijän voimavarat ja rajoitteet.
  • Keskustelun tulee keskittyä työhön liittyviin asioihin kuten työntekijän osaamiseen, työn kuormitustekijöihin, työolosuhteisiin, työergonomiaan, työvälineisiin, johtamiseen ja työilmapiiriin.
  • Työntekijä voi ottaa itse esille yksityiselämästä johtuvia kuormitustekijöitä, jos kokee sen tarpeelliseksi, mutta työnantajan tehtävä ei ole udella niitä.

Toimenpiteistä sopiminen ja seuranta

  • Yhdessä sovitaan, miten työkykyä voidaan tukea ja mitä muutoksia työssä tai työolosuhteissa mahdollisesti pitää tehdä.
  • Sovitut toimenpiteet toteutetaan ja niiden vaikutuksia seurataan.

Työterveysneuvottelu

Tavoite
Työterveysneuvottelussa yritetään löytää mahdollisuuksia keventää tai muokata työntekijän omaa työtä siten, että jatkaminen siinä olisi mahdollista.


Milloin

Työterveysneuvottelu pidetään, jos esimiehen ja työntekijän välisessä työkykykeskustelussa tulee ilmi terveysongelma tai työkykykeskustelu ei ole johtanut toivottuun lopputulokseen. Työterveysneuvottelu pidetään tyypillisesti myös silloin, kun työntekijä palaa pidemmältä sairauslomalta työhön.

Osallistujat

  • Työterveysneuvottelussa ovat läsnä työntekijä, työterveyshuollon edustaja sekä esimies.
  • Työterveysneuvotteluun osallistuvan lääkärin tulee olla hoitanut työntekijää ja tuntea hänen sairaushistoriansa sekä sairauden aiheuttamat työrajoitteet.
  • Jos työntekijä haluaa, mukana on myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies.

Mitä käsitellään

Työterveysneuvottelussa käsitellään työntekijän jäljellä olevaa työkykyä. Lääkäri kertoo, millaisia rajoituksia mahdolliset sairaudet tai sairauksista toipuminen asettaa työnteolle, millaiset työtehtävät edistävät toipumista ja millaiset taas voivat vaarantaa paranemisen. Ilman työntekijän nimenomaista lupaa, lääkäri ei kerro varsinaisia sairauksia.

Neuvottelussa haetaan kaikkien osapuolien kannalta hyvää ratkaisua, suunnitellaan mahdolliset työhön paluuvaiheen työn kevennykset ja muokkaukset. Joskus ratkaisu voi olla siirtyminen yrityksessä määräajaksi tai pysyvästi toisiin, työkyvylle sopivampiin tehtäviin. Jollei sekään ole mahdollista, ratkaisuna voivat olla ammatillinen kuntoutus tai uudelleen koulutus, jolloin myös eläkevakuutusyhtiö osallistuu kustannuksiin.

Jos palaajan työtehtäviin tehdään määräaikaisia tai pysyviä muutoksia, työhön palaajan ja esimiehen olisi hyvä sopia, miten muutoksista kerrotaan muulle työyhteisölle. Näin vältetään työyhteisön mahdollinen eripura, jonka epäilys epätasa-arvoisesta kohtelusta voi aiheuttaa. Avoimuus lisää ymmärrystä ja luottamusta työpaikalla.

Lisätietoa täältä. https://ttk.fi/files/4198/Tyoterveyshuolto_tietolehti_2018.pdf

Uusimmat

Suosituimmat