Uutinen - 03.05.2019 klo 13.30
Maahanmuutto

PAM pitää hyvänä saatavuusharkinnan osamuutosta

PAMin lakimiehen Suvi Vilchesin mukaan kyseessä on myönteinen muutos, joka vähentää ulkomaalaisen työntekijän riippuvuutta yhteen työnantajaan. Kuva: Eeva Anundi.

PAMin lakimiehen Suvi Vilchesin mukaan kyseessä on myönteinen muutos, joka vähentää ulkomaalaisen työntekijän riippuvuutta yhteen työnantajaan. Kuva: Eeva Anundi.

Kesäkuun 2019 alussa ulkomaalaislakia muutetaan. Osana lain muutoksia saatavuusharkinta poistuu työntekijän oleskeluluvan jatkolupaa hakevilta alanvaihtajilta. Muutoksella pyritään paitsi lisäämään työvoiman saatavuutta, myös vähentämään ulkomaalaisen työntekijän riippuvuutta yhteen työnantajaan.

Saatavuusharkinnalla on yleisesti pyritty varmistamaan, että työnantaja palkkaa suorittaviin töihin, kuten esimerkiksi siivoojiksi ja ravintolatyöntekijöiksi, ensisijaisesti Suomen tai muun EU-maan kansalainen. Saatavuusharkinta ei siis koske osaajia, koska he saavat jo nyt tulla Suomeen ilman saatavuusharkintaa.

Kesäkuusta lähtien työvoiman saatavuusharkintaa ei enää sovelleta henkilöön, joka on työskennellyt Suomessa vähintään vuoden työntekijän oleskeluluvalla ja vaihtaa työhön sellaiselle alalle, jossa pääsääntöisesti noudatetaan saatavuusharkintaa.

”Tämä koskettaa rajoitettua joukkoa työntekijöitä. Kyseessä on maassa jo vähintään vuoden laillisesti työluvalla työskennelleistä. Muutoksella pyritään muun muassa turvaamaan, että työntekijät työllistyvät jatkossakin, sekä etteivät ole sidoksissa tiettyyn ammattialaan vaan voivat halutessa siirtyä toiselle alalle”, tarkentaa PAMin lakimies Suvi Vilches.

Vilches painottaa, että kun kyse on työluvista, TE-toimisto tarkistaa kuitenkin yhä työehdot.
"Ennakkovalvonta, joka kohdistuu työnantajaan, on edelleen voimassa, vain saatavuusharkintakohdasta luovutaan", hän kertoo.

Lakimuutoksella myönteisiä vaikutuksia

Lainmuutoksella tavoitellaan työvoiman ammatillisen liikkuvuuden helpottamista. Yritykset ovat nähneet tämän hyvänä asiana, koska työvoimaa olisi näin helpommin saatavilla. PAM puolestaan tuki muutosta, koska se katsoo, että muutoksella voidaan vähentää ulkomaalaisen työntekijän riippuvuutta yhteen työnantajaan ja näin väärinkäytöksien julkituominen helpottuu.

Saatavuusharkinnan poistuminen Suomessa jo työskenteleviltä ammattialan vaihtajilta koskee vuositasolla vain joitain kymmeniä oleskeluluvan hakijoita. Yksittäisissä tapauksissa lakimuutos voi kuitenkin merkitä suurta muutosta, kun työnpaikan vaihto ei jää kiinni saatavuusharkinnasta.

”Tämä mahdollistaa esimerkiksi kokin siirron pikaruokatyöntekijäksi tai vaikkapa siirron kokonaan toiselle alalle”.

Siivooja on esimerkiksi aiemmin ollut sidoksissa siivoustyöhön, vain vaihto toiselle työnantajalle on ollut mahdollista.

”Nyt portti on auki hakeutua muihin alojen töihin vuoden työssäolon jälkeen. Tiedetään myös, että siivousalalla työskentelee paljon maahanmuuttajia, ja monien koulutustaustalla olisi mahdollisuuksia hakeutua muihin alan töihin”, Vilches lisää.

Saatavuusharkinta – mistä puhutaan?

  • Saatavuusharkinnalla pyritään varmistamaan, että työnantaja on ensin yrittänyt saada työvoimaa Suomesta, ennen kuin palkkaa sitä EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolelta.
  • Työvoiman saatavuusharkinta on kokonaisharkintaa, joka sisältää ennakkovalvonnan ja työvoiman saatavuuden arvioinnin. Työ- ja elinkeinotoimiston tulee osapäätöstä tehdessään selvittää, ettei työntekijän oleskeluluvan myöntäminen estä kyseiseen työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan henkilön työllistymistä. Saatavuusharkinta vaihtelee toimialoittain.*
  • Myönteinen osapäätös tarvitaan, jotta työntekijän oleskelulupa voidaan myöntää. Ennakkovalvontaa suoritetaan selvittämällä muun muassa työsuhteen ehdot ja työnantajan suoriutuminen työnantajavelvollisuuksista.

* Valtakunnallinen työlupalinjaus
* Työlupalinjaus Uudellamaalla

Lue lisää saatavuusharkinnasta.

Tapauksia on myös esiintynyt, jossa työnantaja uskottelee työntekijöille, että työlupa on sidottu yhteen työpaikkaan.

”Ulkomaalaisilla työntekijöillä on yhä suurempi riski työsuhteen riitauttamisessa verrattuna suomalaisiin työntekijöihin”, Vilches sanoo.

Työntekijät uskaltavat paremmin hakea oikeutta, kun eivät ole enää sidoksissa työnantajaan. Asian riitauttaminen saattaa melko varmasti johtaa työpaikan menettämiseen ja koko maassa oleskelu ja sen turvin koko perheen elättäminen, voi olla kiinni tästä yhdestä työpaikasta.

Viranomaisvalvonnalla keskeinen rooli

PAM ei kuitenkaan kannata saatavuusharkinnasta kokonaan luopumista. Sen mukaan Suomesta ja EU:n alueesta löytyy jo tarpeeksi osaajia, kunhan työnantajat ovat valmiit takaamaan kohtuulliset työehdot.

”Myös viranomaisten resurssit vaikuttavat tähän suuresti. Työsuojeluviranomaisten resursseja pitäisi lisätä ja osaavaa panostusta ulkomaalaistarkastuksiin olisi löydettävä. Vaikka TE-toimisto jatkossakin tekee etukäteistarkastelut työehtoihin, se ei valitettavasti aina riitä, koska yritykset osaavat monesti esittää asiat niin, että läpäisevät nämä tarkastelut. Siksi AVI:n ja poliisin tekemää jälkikäteisvalvonnan tehostaminen on tarpeen, kuten nämä viimeaikaiset tapaukset muun muassa nepalisten kokkien työoloista ovat osoittaneet”, vaatii Vilches.

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat