Työelämä - 31.03.2020 klo 10.45

Vartijan työlle on kysyntää alan teknistymisestä huolimatta- "skarppina on oltava ja nopeisiin tilannearviointeihin kyettävä"

Teemu Orava työskentelee ylivartijana kauppakeskus Eastonissa Securitaksen palveluksessa. Kuva: Jukka Rapo

Teemu Oravan mielestä turvallisuusala kehittyisi, jos nuoret uudet vartijat viihtyisivät alalla nykyistä pidempään. Hän kaipaa alalle enemmän arvostusta ja parempaa palkkausta.

 ”Alalle tullaan vuodeksi ja sitten lähdetään”, Teemu Orava harmittelee.

Ovi käy, koska alhainen lähtöpalkka on huono yhdistelmä korkeiden asumiskulujen kanssa.

”Joudut pääkaupunkiseudulla tekemään älyttömän määrän töitä, että saat vuokran maksettua.”

Orava on kuitenkin itse viihtynyt kaupan kohteiden vartioinnissa jo 13 vuotta ja aikoo viihtyä jatkossakin. 34-vuotias Orava toimii kauppakeskus Eastonissa Itä-Helsingissä ylivartijana eli esimiehenä. Mielenkiintoa työelämään tuo myös se, että hän on työnantajansa Securitaksen kaupan yksikön alueluottamusmies.

Ikälisien ja ylityökorvauksien vuoksi hän on omaan palkkaansa jopa suhteellisen tyytyväinen.

”Mutta ei se palkka ilmaiseksi tule.”

Vartijan on oltava jatkuvasti skarppina ja tehtävä nopeasti tilannearvioita. Kuva: Jukka Rapo

 

"Kuin lyijypuvun pistäisi päälleen"

Tarjolla olevista monista turvallisuusalan tehtävistä Teemu Orava tuntee parhaiten kaupan alan vartioinnin. Hän aloitti armeijan jälkeen kesätyöntekijänä pienten myymälöiden vartioinnissa. Opiskeluhaaveita millekään tietylle alalle ei ollut.  Sitten hän sai vakituisen vartiointityön tavaratalosta, ja se houkutti jäämään alalle pysyvästi.

Orava pohtii, että kauppakeskuksen vartijan on osattava käyttää nykyistä älykästä turvatekniikkaa ja pystyttävä tekemään salamannopeasti tilannearvioita.  

”Hälytystilanteissa ei välttämättä tiedä, minkä takia vartijakutsu on tullut. Se voi olla ensiaputilanne, kun asiakas on liukastunut, tai sitten paikalta poistuva näpistelijä.”

”Tilanteisiin mennään niin nopeasti, että siinä on oikeasti oltava koko ajan skarppina. Työ vaatii paineensietokykyä.”

Konkarillekin työ on psyykkisesti raskasta, saati alalle tulleille nuorille.

”On kuin lyijypuvun pistäisi päälleen, kun pukee vartijan asun. Koko ajan tiedostaa väkivallan uhan.”

Vartijan työhön kuuluu ristiriitatilanteiden ratkominen ja niihin liittyvä päätöksenteko. Orava pohtii, että työ voi etenkin nuorille tuntua hankalalta juuri siksi, että konfliktit eivät monillekaan kuulu elämään. Päinvastoin, ne voivat tuntua jopa luonnottomilta.

”Vaikka vartija itse menee tilanteeseen pahoittelevaan sävyyn, niin asiakas saattaa huutaa naama punaisena, että etkö päässyt Poliisikouluun!”

Vaikka valvonta onkin teknistynyt, niin esimerkiksi täällä Eastonin kauppakeskuksessa vartija ei ole kadonnut monitorien taakse. Ohi painelee ripein askelin Securitaksen harmaisiin pukeutuneita miehiä. Oravan mukaan vartijan oma toive vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka suuri osa työvuorosta kuluu asiakkaiden parissa ja kuinka suuri osa valvomossa.

 

Puskaradio ja löytöpalkkio

Alalla on nähty yllättäviäkin keinoja houkutella lisää väkeä töihin. Äskettäin päättyi erään yrityksen kampanja, jossa jaettiin 1000 euron vinkkipalkkioita työntekijöiden löytämiseksi. Tonni maksettiin itsensä ilmiantaneelle tai työpaikasta kaverille vinkanneelle koeajan päätyttyä.   

Teemu Oravan mukaan vartijoiden puskaradio tukee rekrytointia. Se kun kertoo, missä työpaikassa on mukavat työkaverit, mukava meininki ja missä työnantaja tukee työntekijöitä vaikka kannustamalla kouluttautumiseen.

Vartiointialalla on nyt työntekijän markkinat monin paikoin Suomea. Työvoimasta on pulaa esimerkiksi Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö TEMin ammattibarometri syyskuussa. Vartijoissa on myös työttömiä työnhakijoita selvästi vähemmän avoimiin työpaikkoihin nähden, kun tilannetta vertaa kaikkiin ammatteihin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Teemu Orava sanoo, että vartija tiedostaa koko ajan vällivallan uhan. Siksi vartijan puku on raskas pukea päälle. Kuva: Jukka Rapo

 

Alalle uskottavuutta ja kehityskykyä

Vartiointialan nykyinen työehtosopimus päättyy huhtikuun lopussa. Orava korvaisi uudessa sopimuksessa kiky-tunnit palkankorotuksilla, ja korotukset hän kohdistaisi niin alalle tuleville kuin pitkään olleille.  

”En lähtisi pitkään olleiden leipää syömään, etteivät konkarit lähtisi muihin hommiin. Esimerkiksi varastotyöt saattavat tuoda sen 300–500 euroa enemmän kuukaudessa.”

”Jos työntekijät saataisiin pysymään, se toisi tälle alalle uskottavuutta ja kehityskykyä”, Orava toteaa.

 

Vartijoita tarvitaan turvatekniikan kehityttyäkin

Yksityisen turvallisuusalan muutosten taustalla on keskeisesti turvatekniikan kehittyminen. Se on mahdollistanut toimialan laajenemisen monille uusille alueille, kuten kotitalouksiin ja loma-asuntoihin.
Vaikka teknologia mahdollistaa hälytyksien ja videokuvan välittämisen vartiointikohteista, on vartiointi silti vielä hyvin työvoimavaltainen ala. Tekniikka ei nimittäin ole ratkaisu silloin, kun hälytysten ilmiantamaa häiriökäyttäytymistä puretaan, vaan siinä tarvitaan oikeaa ihmistä.
Turvatekniikan kehityksen myötä alan osaamisvaatimukset ovat muuttuneet. Entistä enemmän tehdään asiakaspalvelua, joka edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja. Lisäksi tekniikkaa pitää osata käyttää.
Ala on kasvanut tasaisesti. Varsinkin isommissa kaupungeissa on jatkuva työvoimapula alan toimijoista.

Jyri Paasonen
Turvallisuusalan tutkija
Oikeustieteen tohtori

Vartijan töiden skaala on laaja


Turvallisuusalan töiden skaala on oikeasti laaja. Etenkin ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tehneillä on paljon valinnanvaraa vartiointialan sisällä. Töitä on arvokuljetuksessa, teollisuusvartioinnissa, respoissa, piiri- ja hälytysvartioinnissa, järjestyksenvalvonnassa, koulutuksessa ja teknisissä ratkaisuissa. Erilaisia tehtäviä on mielettömästi.  
Aina kuitenkaan koulutuksessa saatu mielikuva monipuolisesta alasta ei vastaa työpaikan todellisuutta. Koulutus antaa valmiudet moniin erilaisiin töihin, mutta vartija saattaa tehdä toimeksiantajalle vain tiettyä kapean sektorin työtä. Jos koulutus on monipuolinen, mutta työnkuva on kapea, niin alalle tarvitaan enemmän vuorovaikutusta ja sen pohdintaa, miten työn sisältöä kehitetään.
 

Markku Saikkonen
Sopimusasiantuntija
PAM

Teksti: Marja Ikkala

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle