Nollatunti- ja tarvittaessa töihin kutsuttavien sopimukset

Nollatuntisopimuksia tai tarvittaessa työhön kutsuttavan sopimuksia ei ole lainsäädännössä määritelty.

Nollatuntisopimus

Nollatuntisopimuksessa työajan on sovittu vaihtelevan nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Vaihteluvälin yläraja voi olla myös vähemmän kuin 40 viikkotuntia. Lisäksi työaika on voitu sopia pidemmällä, esimerkiksi kolmen viikon tarkastelujaksolla. Sopimus voi olla kestoltaan määräaikainen tai voimassa toistaiseksi.

Vaihteleva työaika

Työajan on sovittu vaihtelevan tiettyjen rajojen välissä vaihteluvälin alarajan ollessa kuitenkin yli nolla tuntia viikon tai sovitun pidemmän tarkastelujakson aikana. Työajan on voitu sopia vaihtelevan esimerkiksi 10 ja 30 tunnin välillä viikossa tai 50 ja 100 tunnin välillä kolmen viikon aikana, jolloin kyse on lähtökohtaisesti osa-aikatyöstä. Joillain aloilla puhutaan ns. takuutunneista, joilla tarkoitetaan työsopimuksen mukaista vähimmäistyöaikaa. Sopimus voi olla kestoltaan määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Työajan on voitu niin ikään sopia vaihtelevan kausivaihteluiden mukaan esimerkiksi siten, että kesäkautena työtä tehdään kokoaikaisesti ja talvikaudella noudatetaan tarvittaessa työhön kutsuttavan työaikaa.

Tarvittaessa työhön kutsuttavan sopimus

Työsopimuksen mukaan työntekijä tulee työhön ”tarvittaessa” tai ”kutsuttaessa”. Vähimmäis- tai enimmäistyöajasta ei ole sovittu. Sopimus voi olla kestoltaan voimassa toistaiseksi, jolloin puhutaan usein ”vakituisista ekstroista” tai määräaikainen, jolloin kyse on ”varsinaisista ekstroista”. Tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä on erityisesti kaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla.

Työnantaja voi tarjota työntekijälle yksittäisiä työvuoroja, joista jokainen muodostaa erillisen määräaikaisen työsuhteen. Sopimuksessa voi lisäksi olla ehto, jonka mukaan työntekijällä on oikeus kieltäytyä tarjotusta työvuorosta.

Esimerkiksi Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluita koskevan samoin kuin Kaupan työehtosopimuksen mukaan työsopimuksessa on sovittava keskimääräisestä vähimmäistyöajasta. Lisäksi sovitun työajan ollessa ilman perusteltua syytä työsopimuksessa sovittua työaikaa pidempi se sovitaan todellista työaikaa vastaavaksi. Varsinaiset nollatuntisopimukset eivät siten ole tällaisten työehtosopimuksen mukaan mahdollisia, mutta tarvittaessa työhön kutsuttavan sopimuksien tekemistä ne eivät estä.

Tällöin lähtökohtaisesti jokainen erikseen tarjottu työvuoro muodostaa määräaikaisen työsuhteen, jolloin soveltaa tätä rajoittavaa lainsäädäntöä. Tämä edellyttää mm., että jokaiselle työvuorolle (määräaikaiselle työsopimukselle) pitää olla lain mukaiset perusteet ja sellaista ei saa käyttää, jos työn teettämistarve on jatkuvaa. Työsopimuslain mukaan näyttötaakka on perusteelle on työnantajalla; jos perustetta ei ole on työsuhde katsottava toistaiseksi voimassa olevaksi (vakituiseksi) työsuhteeksi.

Jos on sovittu toistaiseksi voimassa olevasta työsopimuksesta, jossa työaika on tarvittaessa työhön kutsuttava, tulee työntekijällä tällöinkin olla oikeus kieltäytyä kaikista tarjotuista työvuoroista.

Jotta tarvittaessa työhön kutsuttavalle voidaan laittaa työvuoroja työvuorolistalle, on hänen kanssaan siten tullut sopia työvuoroista etukäteen. Jos työntekijälle merkitään työvuorot työvuorolistaan eikä hänellä ole mahdollisuutta kieltäytyä niistä, ei kyseessä ole tosiasiassa tarvittaessa työhön kutsuttava, vaan osa-aikainen työntekijä, jonka kanssa on sovittava keskimääräisestä vähimmäistyöajasta.

Aiheeseen liittyvät