Työehdot - 24.01.2020 klo 09.30

Jatkuvat kilpailutukset syövät voimavaroja niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin

ISS-Palveluiden pääluottamusmies Lea Ikonen tietää, että kilpailutuksia seuraavat yt-neuvottelut ovat epämieluisia sekä työntekijöille että työnantajille. Kuva: Anna Autio

Kiihtyvä työn tehostaminen johtaa kiinteistöpalvelualalla toistuviin kilpailutuksiin. PAM haluaa suitsia alalla rehottavaa hintakilpailua ja parantaa tuntipalkkalaisten asemaa.

”Mitä minun tulisi tehdä, kun en enää yksinkertaisesti ehdi siivoamaan kohdettani annetussa ajassa?” PAMin jäsenpalvelusta kysytään säännöllisin väliajoin.

Kun aika ei riitä annettujen työtehtävien suorittamiseen, kyse ei useinkaan ole työntekijän hitaudesta, vaan työhön lasketun ajan ja tehtäväalueen epäsuhdasta.

”Kun työntekijä tekee parhaansa, eikä laiminlyö työtehtäviään, niin tämän tulee ilmoittaa työnantajalle, ettei yksinkertaisesti ole ehtinyt saamaan annetussa ajassa aluettaan kuntoon. Kehotamme aina myös ottamaan yhteyttä pääluottamusmieheen ja selvittämään työnantajalta, miten työhön annettu aika on laskettu eli miten työ on mitoitettu”, PAMin sopimusasiantuntija Jarkko Viitanen kertoo.

Työtahdin ottaminen puheeksi on tärkeää, sillä kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaan työnantajan tulee pyynnöstä selvittää pääluottamusmiehelle käyttämänsä mitoitusjärjestelmän perusteet. Näin voidaan tosiasiallisesti tarkastella työn joutuisuutta suhteessa siivouskohteeseen.

"Siivouspalvelua tilaavan asiakkaan pitäisi ajatella halvan hinnan sijaan työntekijöiden oloja", sanoo SOL Palveluiden Etelä-Suomen alueen varapääluottamusmies Arvo Mäkilä.

Viitanen on seurannut kiinteistöpalvelualan kehitystä useita vuosia. Hän tietää, että yksityisellä kiinteistöpalvelualalla ei useimmiten tehdä mitoituksia, jotka ottaisivat huomioon sen, että erilaisten kohteiden puhtaana- tai kunnossapito vaatii eri määrän aikaa. Sen sijaan varsinkin siivoustyötä myydään neliömetrien tai muun laskennan mukaan.

”Kun palvelua myydään aina vain halvemmalla, jostain se halvemmalla-hinta täytyy ottaa. Ja useimmiten se otetaan jo valmiiksi pienipalkkaisen työntekijän ajasta ja palkasta”, hän kertoo.

Työntekijälle kilpailutus tuo uhkan työpaikan ja toimeentulon menetyksestä. Vuonna 2015 toteutetusta PAMin jäsenkyselystä käy ilmi, että jos siivoustyön kilpailutus oli tehty viimeisen kahden vuoden aikana, 41 prosenttia vastaajista pelkäsi työttömäksi jäämistä. Mikäli kilpailutuksesta oli kulunut yli kaksi vuotta, työttömyyttä pelkäsi 23 prosenttia.

Vaikka työpaikan saisikin kilpailutuksen myötä pitää, sen seurauksena voi olla työtahdin kiristyminen, kun entinen työ täytyykin yhtäkkiä tehdä lyhyemmässä ajassa tai hoidettava alue saattaa kasvaa entistä suuremmaksi.

Kohti reilumpaa kilpailua ja 24/7 -yhteiskuntaa

Viitanen näkee, että äärimmilleen tehostetun työn hintakilpailua voitaisiin suitsia muuttamalla työehtosopimuksen määräyksiä. Keskeinen kysymys on työn vaativuuden arviointi, eli miten vaativaksi kiinteistöpalvelua tarjoavat yritykset arvioivat työntekijän tekemän työn.

Alan suurimmissa yrityksissä vaativuuden arvioinnit on tehty ja ne ovat Viitasen mukaan keskenään suunnilleen samalla tasolla. Pienissä, työnantajaliittoihin järjestäytymättömissä yrityksissä, arvioinnit usein ohitetaan määrittelemällä työ suoraan matalaan palkkaluokkaan. Näin yritykset voivat teettää samaa työtä muihin alan yrityksiin verrattuna halvemmalla. Työntekijät usein tyytyvät osaansa, sillä tyypillisesti pienempien yritysten työntekijöillä ei ole useinkaan tuntemusta työehtosopimuksesta ja oikeuksistaan.

"Vaativuuden arviointi pitäisi olla tosiasiallista ja sitä pitäisi tarkastella joka vuosi"

”Jos sama työ arvioitaisiin kaikissa alan yrityksissä vaativuudeltaan saman arvoiseksi, niin epäterve ja harmaan talouden puolellekin lipuva kilpailu vähenisi. Vaativuuden arviointi pitäisi olla tosiasiallista ja sitä pitäisi tarkastella joka vuosi”, Viitanen selventää.

Hänen mukaan työehtosopimusta tulisi parantaa siltäkin osin, että eri viikon päivinä ja vuorokauden aikoina työtä tekevät huomioitaisiin tasapuolisesti. Kun aiemmin tessin määräykset on tehty työtä tekevien näkökulmasta toimistoaikoihin, epäsäännöllisiä viikkotyöpäiviä tekevien työehdot ovat jääneet paitsioon.

”Monet nykyisen työehtosopimuksen määräykset toimivat silloin, kun töitä tehdään maanantaista perjantaihin toimistoaikoihin. Yhteiskunta toimii kuitenkin yhä enemmän kellon ympäri, mikä pitää ottaa paremmin huomioon myös työehtosopimuksen kirjauksissa”, Viitanen selventää.

Muutosta hänen mielestään tarvittaisiin erityisesti tuntipalkalla työskentelevien arkipyhäkorvausten tasapuolisempaan määräytymiseen sekä vuosilomapalkan laskentaan. Jälkimmäisestä olisi myös suoraa hyötyä työnantajillekin, sillä se helpottaisi yritysten palkanlaskentaa.

Pitkäntähtäimen ajattelu avainasemassa

Työehtosopimusten lisäksi palveluiden ostajilla on kiinteistöpalvelualan työntekijöiden aseman kannalta keskeinen rooli: tarttuvatko he hinnaltaan halvimpaan tarjoukseen? Vai korostuvatko tarjouskilpailuissa työn laatu sekä työehtosopimusten ja hyvien työolojen kunnioittaminen?

”Jatkuvat kilpailutukset syövät voimavaroja niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin”, Viitanen muistuttaa.

Tuoreesta TNS Kantarin ammattien vetovoimabarometristä (2019) käy ilmi, että kiinteistöpalvelualan arvostus on tällä hetkellä yksityisistä palvelualoista alhaisimpia. Samaan aikaan alaa leimaa pula osaavista työntekijöistä, erityisesti toimisto- ja laitossiivoojista.

”Kiinteistönhuoltoa pitäisi ohjata pitkän tähtäimen ajattelu ja halu pitää arvokkaista kiinteistöistä huolta. Kun työntekijöiden kädenjälkeä arvostetaan, niin he ovat motivoituneita tekemään parhaansa, jotta kiinteistöt pysyvät puhtaina, kunnossa ja säilyttävät arvonsa”, Viitanen summaa.

 

”Kilpailutukset tuovat henkistä painetta ja palkallisten lomien menetyksiä”

”Olen ollut siivousalalla yhteensä yli 30 vuotta, joista viimeiset 20 vuotta ISS-Palveluissa. Vuosien varrella työtahti alalla on kiristynyt huimasti. Kilpailutuksia olen joutunut käymään läpi tasaiseen tahtiin koko urani ajan – niin työntekijänä kuin nyt viime vuosina myös luottamusmiehen roolissa. Kilpailutustilanteessa työntekijällä päällimmäisin tunne on henkinen paine, kun joutuu pelkäämään oman työpaikkansa ja toimeentulonsa puolesta. Jokainen työntekijähän tekee työtään kuitenkin siksi, että tulisi työllään toimeen.

Mikäli työntekijä siirtyy kilpailutuksen voittaneen yrityksen palvelukseen, niin se voi tarkoittaa työntekijälle työajan leikkauksia ja palkallisen kesäloman menetystä. Harvalla on varaa ottaa palkatonta vapaata uudesta työpaikastaan. Ja jos kilpailutus tulee vastaan taas parin vuoden päästä, niin lomat saattavat palaa jälleen.”

Lea Ikonen
ISS-Palvelut Oyj, Kotka
Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

 

 

 

"Säästöjä työvälineistä ja lisää työtehtäviä"

"Työpaikallani kilpailutuksia käydään melkein joka vuosi. Huhut eri siivousfirmojen tekemistä tarjouksista kiertävät nopeasti ja luovat pelkoa työpaikan menetyksestä. Minulle kilpailutuksista on seurannut ennalta-arvaamattomia työtehtäviä sekä vaikeuksia saada tarvittavia siivoustarvikkeita, esimerkiksi pesuaineita tai oikeankokoisia roskapusseja, kun tavarantoimitusajat ovat venyneet.

Suurin osa työkavereistani tekee työtään lyhyissä vuoroissa tyypillisesti alle 10 tunnin viikkotuntisopimuksilla. Pidän tärkeänä sitä, että myös kiinteistöpalvelualalla työsopimuksia päivitettäisiin vastaamaan toteutuneita työtunteja, jotta työntekijä voisi kasvattaa työtuntejaan ajan myötä. Kun työntekijät vaihtuvat vuoroissa koko ajan, työhön ei ehdi tulemaan rutiinia ja se vaikuttaa myös lopputulokseen. Jos taas asiakas ei ole tyytyväinen työn jälkeen, se voi johtaa uuteen kilpailutukseen."

Arvo Mäkilä
Turku, SOL Palvelut
Siivooja ja Etelä- Suomen alueen varapääluottamusmies

 

 

 

Teksti: Minna Raitapuro

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle