Melu

Päivitetty: 13.04.2018

Melu on yleisimpiä työperäisiä haittoja ja ammattitautien aiheuttaja. Tavallisimpia melun aiheuttajia ovat erilaiset koneet ja laitteet. Melun voimakkuus ilmoitetaan desibeleinä.

Melua pidetään kuulolle vaarallisena, jos se ylittää jatkuvasti 85 desibeliä. Yksilöllinen herkkyys melulle vaihtelee, ja joillekin henkilöille voi kuulon heikkenemistä aiheuttaa jo noin 75 desibelin melu. Tupakointi lisää melulle herkistymistä.

Palvelualoilla altistutaan melulle esimerkiksi kaupan varastoissa ja pullonpalautushuoneissa, ravintoloissa keittiössä ja varsinkin live-esiintymispaikoissa ja myös kiinteistöhuollossa ja siivoustyössä, kun käytetään erilaisia koneita.

Meluasetus määrittelee toiminta- ja raja-arvot melualtistukselle. Altistuksen alempi toiminta-arvo on 80 desibeliä ja ylempi 85 desibeliä. Työnantajan on ylemmän rajan ylittyessä huolehdittava, että työntekijän saatavilla on henkilökohtaiset kuulonsuojaimet ja mahdollisuus lääkärintarkastukseen. Jos melu on yli 87 desibeliä vielä kuulonsuojainten käytön jälkeenkin, on työnantajan välittömästi ryhdyttävä toimiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon.

Melun aiheuttamat haitat ilmenevät tilapäisenä tai pysyvänä kuulon heikkenemisenä. Kuulovaurion riski riippuu melutasosta, altistuksen kestosta sekä yksilöllisestä melunsietokyvystä.

Melun kuulolle aiheuttamat lievemmät haitat voivat olla palautuvia mutta taustamelu ja hälinä saattavat aiheuttaa psyykkistä kuormittumista, ärtymystä, unihäiriöitä ja suorituskyvyn heikkenemistä. Meluisassa ympäristössä myös tapaturma-alttius lisääntyy, koska esimerkiksi varoitusääniä ei havaita yhtä helposti.

Taustamelun haittoja voi parhaiten estää parantamalla työskentelypisteiden äänieristystä sekä työskentelypisteiden sijainnin tarkalla suunnittelulla.

Melua voidaan torjua ensisijaisesti koteloimalla melulähde, rajoittamalla melun etenemistä, rajoittamalla melussa oleskelua tai käyttämällä kuulosuojaimia.

Lainsäädäntö
Työturvallisuuslain (738/2002) 39 §

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006)

 

Kiinnostaako aihe? Lue lisää

Jäsenedut

    Muutoksia

      Puhelinpalvelu ma–pe

      PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

      Jäsenyys ja liittyminen 

      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat

      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English

      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English

      030 100 625  klo 10-14

      Muut palvelukanavat

      Siirry Yhteystiedot-sivulle

      Puhelinpalvelu ma–pe

      PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

      Jäsenyys ja liittyminen 

      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat

      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English

      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English

      030 100 625  klo 10-14

      Muut palvelukanavat

      Siirry Yhteystiedot-sivulle